19. syyskuuta 2025

Mummon hautajaiset

Olin ollut edellisen kerran hautajaissa kai 24 vuotta sitten kun ukkini kuoli, mutta en kyllä muista niistä hautajaisista mitään. 

 

Mummoni hautajaiset olivat viime viikon perjantaina Siilinjärven kirkossa. Paikalla piti olla klo 9.30, eli herätys oli jo seitsemän jälkeen. Se oli ensimmäinen kertani kirkossa kirkosta eroamisen jälkeen. Jostain syystä en syttynyt tuleen ovella. Ehkä se rangaistus tulee sitten myöhemmin.

 

Alkusoittona oli Bachin Air, ja ihmettelin mistä se on minulle tuttu. Myöhemmin tajusin että kyseessä on Sweetboxin 1990-luvun biisi Everything's gonna be alright.

 

Pahin hetki minulle oli juuri musiikin alkaessa kun sain rytmihäiriöitä, varmaan siksi kun tiesin että heti sen jälkeen on kukkien lasku ja värssyjen lukeminen. Joidenkin mielestä vanhimman lapsen pitäisi hoitaa tuo lukeminen, mutta enpä ole semmoista löytänyt mistään virallisista hautajaisohjeista. Onneksi nuorempi pikkuveljeni suostui tekemään sen.

 

Papin puhuessa alkoi itkettää. Minulla on tosin tapana itkeä aina kirkossa, myös häissäkin. Erityisen paha se oli silloin kun olin kaasona, ja piti yrittää nieleskellä kyyneleitä alttarilla. 

 

Kiinnostaisi tietää mikä ikä on se raja milloin pappi sanoo "Olet antanut NN:lle pitkän elämän"?

 

Sää oli kaunis mutta tuulinen. Juuri kun arkkua laskettiin hautaan alkoi sataa neulasia ja muuta vastaavaa, ja niitä päätyi sitten hiuksissa ja kengänpohjissa kotiin asti. 

 


 

Niinsanottuun muistotilaisuuteen ei jostain syystä pappia haluttu. Se järjestettiin Kuopiossa Jynkän ravintola Käskynkän Wanhassa kirjastossa. Alunperin ruokailu olisi ollut vasta 13.30, mutta onneksi edellinen varaaja perui. Päästiin siis syömään jo klo 12. Minulle oli omat ruuat, tai lihat ilman kastiketta. Vähänkö hävetti. Onneksi minulla ei ollut oksetusta kuten viikkoa aiemmin.

 

Kotona oltiin jo kahden jälkeen, mutta kylläpä väsytti. 

 

 

Jos eläisin yhtä vanhaksi kuin mummo olisin nyt elämäni puolivälissä. Ja tajusin senkin että olen nyt virallisesti mummoiässä, koska mummoni oli ikäiseni eli 47-vuotias tullessaan mummoksi. 

 

 

Ps. Tuon ravintola Käskynkän vieressä on eläinlääkäri jossa vieläkin odottaisivat Ollen ilmaiset verikokeet, ja joka käytti markkinoinnissaan Ollen kuvaa lupaa kysymättä... sekin tuli vastaan kun etsin kuvia tätä postausta varten. 



Ei kommentteja: