Olle on nirso kissa jolla on munuaisten vajaatoiminta, toistaiseksi vuosien jälkeen vasta "lievä". Pari Ollen sisarusta on kuollut siihen jo vuosia sitten, ja myös Ollen isä sairastaa sitä. Perinnöllistäkö? Munuaisten vajaatoiminta ei näy veriarvoissa ennen kuin tuho on edennyt pitkälle.
Munuaisten vajaatoimintaa sairastaville kissoille on olemassa ihan omat ruokansa, jotka tosin aika usein eivät niille maistu. Kokeilin Ollelle suunnilleen kaikkia munuaismärkäruokia. Jotkin niistä kelpasivat aluksi mutta eivät sitten enää. Jotkin kelpasivat joskus mutta eivät läheskään aina.
Royal Caninin ruokia en pitkään aikaan edes kokeillut koska Olle ei koskaan tykännyt edes sen "normaaleista" ruuista. Niinpä olin aika yllättynyt kun viimein löytyi se ainoa munuaismärkäruoka joka kelpaa Ollelle aina ja kokonaan: Royal Caninin mousse/loaf/murekemuodossa oleva joten muuta en enää aio ostaakaan.
Munuaiskuivaruuista Olle tykkäsi aluksi Virbacin Veterinary Cat Kidney Supportista mutta lopetti sitten sen syömisen. (voin muuten todeta että tuota ruokaa sisältävät oksennukset värjäävät parketin) Samoin Smillan Veterinary Diet Renal kelpasi aluksi mutta sitten ei enää. Animondan Integra Protect Adult Renal kelpasi joskus. Viljallisia en tietenkään ole edes kokeillut. Noh jo pitkään on ollut se tilanne että Olle ei syö kuivaruokaa enää ollenkaan. Paitsi ehkä öisin salaa sille "laitonta" Orijen Guardian 8:a.
Vähitellen minulle alkoi selvitä että munuaisten vajaatoimintaan on olemassa myös ravintolisiä jotka sitovat fosfaattia. Monet kissanomistajat ovatkin sitä mieltä että ne ovat parempi ja terveellisempi vaihtoehto kuin vähäproteiininen munuaisruokavalio.
Jos ruokaan laittaa Virbacin Pronefraa Olle ei sitä suostu syömään. Aluksi tiesin vain tämän olemassaolosta, myöhemmin paljastui muitakin.
Dinere-tabletit eivät myöskään kelpaa, ei ruoan sekaan murskattuna, ei edes easypilliin piilotettuna. En ole (vielä) lähtenyt pakottamislinjalle.
Ipakitine-jauheen kehutaan olevan hajutonta ja mautonta, ja se kelpasikin Ollelle hyvin. Valitettavasti Ipakitine sisältää apuaineena laktoosia syystä jota en vaan voi ymmärtää kun tiedetään että suurella osalla kissoista on laktoosi-intoleranssi. Varmasti sen laktoosin voisi korvata jollakin muulla aineella joka sopisi kissoille paremmin. Ipakitinen antaminen oli pakko lopettaa kun Olle alkoi ripuloida. Harmi sillä tuotteesta olisi voinut olla hyötyä.
Renate-annospussit tuoksahtavat jonkin verran ja kun jauhetta sekoittaa ruokaan Olle pyrkii kiertämään ne kohdat ruuassa joissa sitä on. Joten ei jatkoon tämäkään :(
Wepharm WeNefro ei kelpaa myöskään.
Porus One on myös jauhetta annospussissa. Outoa mustaa ruudinnäköistä. Moni on kehunut että tämä maistuu kissalle mutta aluksi ei tietenkään Ollelle. Kiersi taas kuin kissa kuumaa puuroa. Mutta lopulta ihme tapahtui ja nykyään Olle syö kokonaan ruuan johon on sekoitettu Porus Onea, eli voittaja löytyi viimeinkin. Olen ollut huomaavinani että on tärkeää sekoittaa jauhe ruokaan erityisen hyvin.
Voipi kai sanoa että rahaa on hiukkasen mennyt hukkaan näissä kokeiluissa. Ja kuukauden annos Porus Onea maksaa sen 30 euroa (tarjouksessa). Ja on eri asia onko siitä oikeasti jotain hyötyä munuaisten kannalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti