18. syyskuuta 2020

Ja sitten minusta tuli pontikankeittäjä

Saanko esitellä: Bonnie Blue Butler. (nimi jonka antaisin seuraavalle tyttökissalleni) Aluksi tosin tein Red Dead Onlinessa sen virheen että sekä hahmoni että hevoseni nimi oli Ripuli. Minulla kun on pahana tapana antaa pelihahmoilleni nimeksi Ripuli aina kun mahdollista. Miksikö? Koska olen henkisesti 5-vuotiaan tasolla.


Sarjassamme hauskat kuvat: Red Dead Onlinen ensimmäinen hevoseni Ripuli on pervo joka tykkää kurkkia kun vaihdan vaatteita.


Koirani Nirppu. (nimi tosielämän koirasta jota käytettiin lapsena kavereiden kanssa ulkona)


Peli on tietysti täynnä paskapäitä kuten kaikki online-pelit. Tämäkin yksi esitteli ylpeänä saalistaan. Minulla kesti ihan liian pitkään ottaa selvää siitä mitä tarkoittaa "parley".



Oli tosiaan tarkoitus pelata RDO:a vain siihen asti kuin trophyt vaativat eli rankille 50 asti. Pääsin levelille 50 päivää ennen kuin Rockstar julkaisi ison päivityksen, ja pakkohan se uusi rooli oli tsekata. Naturalistina olo huvitti hetken, sillä todellinen tavoitteenihan oli koko ajan ollut ruveta pontikankeittäjäksi. Mutta siihen vaaditaan level 5 Traderin roolissa. Ja kun viimein olin valmis ryhtymään Traderiksi huomasinkin että se samperin teurastajan pöytähän bugaa, sitä ei pitkään aikaan pystynyt ostamaan ollenkaan. Mutta siinä samalla huomasin myös että tuon Trader-vaatimuksen voi kiertää maksamalla 5 kultaa shortcutista, joten tarvitsi vain odottaa että saisin 30 kultaa kasaan (5+25 Moonshiner-roolista), eikä siinä montaa päivää kestänyt. Paljastuikin että maja jonka katolla tykkäsin hengailla story modessa lintuja metsästäessäni onkin pontikkatehdas ja salakapakka.


Onnistuin pitämään daily challenge-putkeni päällä vaikka yhtenä viikonloppuna netti pätki pahasti täällä päin mualimaa, ja vaikka eräs Rockstarin päivitys rikkoi pelin kokonaan. Olin pitänyt putkea päällä vajaat 70 päivää kun alkoi tuntua siltä että olen saanut tarpeekseni Red Dead Onlinesta. Ja puoli vuotta kestäneestä RDR2 addiktiostani.


Free hat! Harmi että pelin kaikki hameet ovat hirveitä. Miksi pitäisi kännätä tosielämän koronabaarissa kun voi ryypätä yksin omassa pontikkakapakassaan... Tai jopa tanssia muiden pelaajien kanssa.



Ps. Siitä asti kun Switchille julkaistiin uusi Animal Crossing-peli olen halunnut pelata sitä. Ja koska minulla ei ole eikä tule olemaan Switchiä olen kanavoinut haluni Gamecuben alkuperäiseen Animal Crossingiin. Kun F13:n serverit olivat taas hakkeroitu ja kaipasin lauantai-illan ratoksi muutakin kuin Red Dead Onlinea suuntasin viimein Madridiin. Eläinystäväni kertoivat minulle että olin käynyt siellä edellisen kerran 86 kuukautta sitten! 7 vuotta! Olin kyllä pettynyt ystäviini. Suurin osa heistä keskittyi ihan muihin puheenaiheisiin kuin minuun. Eniten jännitin etukäteen Lobon tapaamista, minulla taitaa olla viha-rakkaussuhde Loboon... Olin sentään saanut paljon synttärionnitteluja, ja -lahjoja. Tosin suurin osa lahjoista oli kirveitä ja sateenvarjoja.

Ei kommentteja:

Lemmikkitarvikkeet