Things can only get worse. Viime viikolla torstaina meni siis selkä ja perjantaina maha. En syönyt juhannusaattona aamupalan jälkeen mitään. Yhdessä vaiheessa hengittäminen oli kiristävän kivun takia niin vaikeaa että meinasin pyörtyä. Toki kiristävää kipua on ollut jo vuosia endon takia.
Tämän viikon tiistaiyö oli elämäni karmein. En pystynyt nukkumaan ollenkaan koska oli rytmihäiriöitä putkeen 8 tuntia. Sen jälkeen sitten sydän hakkasi miljoonaa tuntikausia eikä ensimmäistä kertaa, lääkärissä leposyke muka vaan 112. Tuntui että kuolen, heikotti niin että ajatuskin syömisestä oli liian raskas. Jos ei olisi ollut aikaa lääkärille niin olisin mennyt päivystykseen. Pelotti selviänkö hengissä lääkärinaikaan asti. Oli ollut tarkoitus kävellä lääkäriin, mutta nyt pelkäsin pökräänkö jo matkalla bussipysäkille.
Terveyskeskuslääkäri ei tietenkään uskonut että oireeni voisivat johtua sydänendosta. Lääkäri epäili kilpirauhasen liikatoimintaa, eikä hän ihan täysin väärässäkään ole. Kilpirauhasarvoni on viitteessä mutta silti aika korkea. Tämäkin on itseaiheutettu ongelma, syynä jodipitoisen merilevän syöminen. Liika on liikaa vaikka sitten vaan kaksi kertaa viikossa. No merilevät lensi roskiin, mutta onko liian myöhäistä? Onko kilpirauhanen jo pysyvästi pilalla?
Ei siis riitä että minulla on endometrioosia sydämessä, vaan minun piti vielä tahallaan hankkia siihen lisäksi sydämelle hengenvaarallinen kilpirauhasen liikatoiminta. Ja silti toivon että nämä äkilliset hemmetin pahat sydänoireet johtuisivat liikatoiminnasta eikä niin paljon pahenneesta sydänendosta.
Siinä lekuri teki suuren virheen ettei määrännyt minulle beetasalpaajaa. Olisin niin pahasti sen tarpeessa. Monelle määrätään liikatoiminnassa liikuntakielto ja sairaslomaa, mutta minun se pitäisi vaan edelleen jaksaa jatkaa monisairaalla sydämelläni eteenpäin.
Lääkäri määräsi ekg:n lisäksi Holterin, mutta en ole vielä jaksanut soittaa itseäni jonoon. Ei oikein inspiroi kun pelkästään ekg aiheutti iholle kovaa kutinaa. Vuorokausi samaa? Ens viikolla menen yksityiselle kardiologille ruinaamaan sydämen magneettikuvausta. Ja sitä beetasalpaajaa.
Sydämeni ei siis tottele enää kuria ollenkaan. Se voi milloin vaan päättää että nytpä laukataankin tuhatta ja sataa muutama tunti tai vedetään koko yön rytmihäiriösessiot. Voipi sanoa että ajatuskin nukkumaan menemisestä pelottaa. Mitä se sydän nyt keksii? No joko fataalin rytmihäiriön tai pysähtymisen. Kiitti mulle riitti? Ihmeen pitkään se onkin endon kurimuksessa kestänyt.
1. heinäkuuta 2018
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti