Jo pitkään haaveenani on ollut nähdä joskus elokuva Tuulen viemää leffateatterissa, siis isolta valkokankaalta. Viime lauantaina tämä toteutui kun Kuvakukko juhli 75-vuotissynttäreitään ja esitti sen kunniaksi perustamisvuotensa 1939 elokuvia.
Näin etukäteen monta painajaista siitä että myöhästyin esityksestä ja muuta vastaavaa. Elokuva oli ilmainen joten pelotti etten edes mahdu saliin. No eipä tuo onneksi täynnä ollut, vaikka porukkaa olikin kiitettävästi. Kuten arvelinkin niin enemmistö katsojista oli vanhoja naisia.
Elokuvan esityskopio oli vanha ja huonolaatuinen, välillä jopa tapahtui parin sekunnin hyppäyksiä eteenpäin eli pikku pätkiä jäi näkemättä. Eniten häiritsivät teksitykset. Iso osa dialogista oli jätetty kääntämättä, mutta pahinta oli se että tekstit eivät olleet kuvan alalaidassa vaan melkein keskellä kuvaa. Mustaihoisten hahmojen puheet oli käännetty ärsyttävästi hoonoksi suomeksi, verbit olivat perusmuodoissa.
Lähdin kotoa puolenpäivän jälkeen ja olin takaisin kotona kuuden jälkeen. Siis kuuden tunnin reissu yhden elokuvan takia. Elokuva 3h 40 min + väliaika + puolen tunnin alustus + kävely molempiin suuntiin.
29. syyskuuta 2014
16. syyskuuta 2014
15. syyskuuta 2014
Soitto hätänumeroon
Jouduin toissaviikolla sunnuntaiyönä soittamaan elämäni ensimmäisen kerran hätänumeroon. Se puhelu meni paljon paremmin kuin painajaisissani, joissa ambulanssia tai paloautoa ei koskaan suostuta lähettämään paikalle.
Rappukäytävässä makasi tajuton mies verilammikossa. Oikeasti näky oli hirveä, vieläkin oksettaa kun ajattelen. En tiedä mitä miehelle oli käynyt, oliko tippunut portaissa vai oliko pahoinpidelty. Todennäköisesti ensimmäinen vaihtoehto on oikea, en ainakaan ole huomannut mitään uutista pahoinpitelystä. Tietysti häiritsee se että ei tiedä tapauksesta enempää, mikä on miehen vointi jne. Mutta tulipa tajuttua sekin että minusta ei olisi elvyttämään. Jos se olisi nyt ollut tarpeen niin en olisi pystynyt.
Toinen uutinen: Pattini on poistettu! Menin viime torstaina terveyskeskuksen hoitajalle ajatellen että turha reissu se on, että siellä sanotaan vain että rasvapattiani ei poisteta kun se kuitenkin kasvaa takaisin. Mutta hoitaja poistikin patin. Jonkin aikaa siinä kesti sillä patti oli iso ja mönjää riitti. Ja iso onkalo kuulemma jäi ihon alle. Toivottavasti tuo kohta ei tulehdu, antibiootit ovat yksi suurimmista peloistani.
Rappukäytävässä makasi tajuton mies verilammikossa. Oikeasti näky oli hirveä, vieläkin oksettaa kun ajattelen. En tiedä mitä miehelle oli käynyt, oliko tippunut portaissa vai oliko pahoinpidelty. Todennäköisesti ensimmäinen vaihtoehto on oikea, en ainakaan ole huomannut mitään uutista pahoinpitelystä. Tietysti häiritsee se että ei tiedä tapauksesta enempää, mikä on miehen vointi jne. Mutta tulipa tajuttua sekin että minusta ei olisi elvyttämään. Jos se olisi nyt ollut tarpeen niin en olisi pystynyt.
Toinen uutinen: Pattini on poistettu! Menin viime torstaina terveyskeskuksen hoitajalle ajatellen että turha reissu se on, että siellä sanotaan vain että rasvapattiani ei poisteta kun se kuitenkin kasvaa takaisin. Mutta hoitaja poistikin patin. Jonkin aikaa siinä kesti sillä patti oli iso ja mönjää riitti. Ja iso onkalo kuulemma jäi ihon alle. Toivottavasti tuo kohta ei tulehdu, antibiootit ovat yksi suurimmista peloistani.
Tunnisteet:
logi
12. syyskuuta 2014
Tallinnan risteily Baltic Queenilla
Oli tarkoitus lähteä risteilylle vasta tänä sunnuntaina mutta kaikki A premium-hytit olivat yhdessä vaiheessa varattuina. Viime sunnuntaina pähkäilin kauan lähteäkö vai ei, sillä olin voinut niin huonosti. Tiesin ettei se olisi järkevää. Mutta matka tuli tuli silti varattua, ja aika viime tipassa.
Juna Kuopiosta Helsinkiin lähti maanantaina 8.9. klo 11.25. Ja kyllä hirvitti, junamatkoilla molempiin suuntiin oli tosi huono olo. Ihme kyllä itse risteilyn ajan olin kivuton. Kuulemma istuminen voi saada endo-oireet innostumaan.
Sää oli mainio, ja se olikin osasyy miksi halusin lähteä reissuun nyt. Satamaan rupesi vasta kun oltiin jo takaisin Helsingissä ja melkein junassa, kastua ei tarvinnut juuri yhtään. Ostin Helsingistä itselleni Ruskovillan villatyynyn.
Junamatkalla takaisin Kuopioon laskin minuutteja, hitsi kun ei kestä tuota junassa istumista enää. Koskee mahaan ja selkään, ja oksettaa. Perillä kotona oltiin noin 23.30. Rankka reissu taas kerran ja jalat muusina.
Nyt tuntuu siltä että onko minusta enää koskaan matkalle lähtijäksi. Oikeasti pelotti että tulee jokin päivystystä vaativa juttu vaikkapa väärässä maassa eli Virossa, tai laivalla.
Juna Kuopiosta Helsinkiin lähti maanantaina 8.9. klo 11.25. Ja kyllä hirvitti, junamatkoilla molempiin suuntiin oli tosi huono olo. Ihme kyllä itse risteilyn ajan olin kivuton. Kuulemma istuminen voi saada endo-oireet innostumaan.
Sää oli mainio, ja se olikin osasyy miksi halusin lähteä reissuun nyt. Satamaan rupesi vasta kun oltiin jo takaisin Helsingissä ja melkein junassa, kastua ei tarvinnut juuri yhtään. Ostin Helsingistä itselleni Ruskovillan villatyynyn.
Junamatkalla takaisin Kuopioon laskin minuutteja, hitsi kun ei kestä tuota junassa istumista enää. Koskee mahaan ja selkään, ja oksettaa. Perillä kotona oltiin noin 23.30. Rankka reissu taas kerran ja jalat muusina.
Nyt tuntuu siltä että onko minusta enää koskaan matkalle lähtijäksi. Oikeasti pelotti että tulee jokin päivystystä vaativa juttu vaikkapa väärässä maassa eli Virossa, tai laivalla.
Tunnisteet:
endometrioosi,
logi,
risteilyt
11. syyskuuta 2014
Peli: The Walking Dead, kausi 1
VAROITUS: Tämä kirjoitus sisältää juonipaljastuksia peleistä LA Noire, (Heavy Rain) ja The Walking Dead
Peliä The Walking Dead on kehuttu joka puolella. Itse en tätä hypetystä ymmärrä. Ongelma lienee se että elokuvamaiset pelit eivät vain ole minua varten. Tietysti jos on laiskalla päällä tai tarvitsee tehdä samalla muutakin kuin pelata niin kyllähän tämä tv-sarjasta tai leffasta käy.
Hyvää pelissä oli se että kuka tahansa hahmo voi kuolla milloin tahansa. Kovasti mainostetaan sitä että pelaajan tekemillä valinnoilla on vaikutusta pelin juoneen - no ei ole. Jos pelastat kahdesta henkilöstä toisen niin kyllä se pelastamasi tyyppikin pian kuolee. Valintojen vaikutus on vain näennäistä.
Mutta oikeasti. Kaikissa viime aikoina pelaamissani peleissä päähenkilö on kuollut lopussa: LA Noire, Heavy Rain, ja nyt Walking Dead. Eikö onneni käänny koskaan? Vähän rupeaa vituttamaan.
Tässä pelissä pelattavan hahmon kuoleman tiesi jo neljännen jakson lopussa kun Lee sai pureman. Ja satuinpa näkemään toisen kauden pelin kansikuvan, eikä siinä Leetä näkynyt joten eipä kuolema lopulta enää ollut yllätys.
Mitäpä valintoja tein? Toisen jakson alussa yritin pelastaa tyypin, mutta se kuoli silti. Sen jälkeen tapoin suorilla kaikki. Ja tein itse myös armomurhat. Salasin pureman ja leikkasin käden irti.
Ostanko Walking Deadin toisen kauden? Don't ask me, I'm just a girl. ( -- Simpsonit)
Peliä The Walking Dead on kehuttu joka puolella. Itse en tätä hypetystä ymmärrä. Ongelma lienee se että elokuvamaiset pelit eivät vain ole minua varten. Tietysti jos on laiskalla päällä tai tarvitsee tehdä samalla muutakin kuin pelata niin kyllähän tämä tv-sarjasta tai leffasta käy.
Hyvää pelissä oli se että kuka tahansa hahmo voi kuolla milloin tahansa. Kovasti mainostetaan sitä että pelaajan tekemillä valinnoilla on vaikutusta pelin juoneen - no ei ole. Jos pelastat kahdesta henkilöstä toisen niin kyllä se pelastamasi tyyppikin pian kuolee. Valintojen vaikutus on vain näennäistä.
Mutta oikeasti. Kaikissa viime aikoina pelaamissani peleissä päähenkilö on kuollut lopussa: LA Noire, Heavy Rain, ja nyt Walking Dead. Eikö onneni käänny koskaan? Vähän rupeaa vituttamaan.
Tässä pelissä pelattavan hahmon kuoleman tiesi jo neljännen jakson lopussa kun Lee sai pureman. Ja satuinpa näkemään toisen kauden pelin kansikuvan, eikä siinä Leetä näkynyt joten eipä kuolema lopulta enää ollut yllätys.
Mitäpä valintoja tein? Toisen jakson alussa yritin pelastaa tyypin, mutta se kuoli silti. Sen jälkeen tapoin suorilla kaikki. Ja tein itse myös armomurhat. Salasin pureman ja leikkasin käden irti.
Ostanko Walking Deadin toisen kauden? Don't ask me, I'm just a girl. ( -- Simpsonit)
Tunnisteet:
peli
4. syyskuuta 2014
Myrkytön tyyny?
Käytiin tiistaina 2.9. taas pienellä viiden tunnin ostosreissulla. Retken pääasiallinen tarkoitus oli ostaa minulle Askosta tarjous-höyhentyyny. Siksipä olikin aikamoinen onni että niitä tyynyjä oli jäljellä tasan yksi kappale. Isot pojat väittävät netissä että terveellisimmät tyynyt on tehty villasta ja että höyhenet ovat myös parempi vaihtoehto kuin moni muu. Mutta kovin eettistä se ei välttämättä ole. Tämä suomalainen Joutsen-merkki tosin väittää että heidän höyhenensä ovat elintarviketeollisuuden sivutuote.
Villatyyny on vielä haaveissa. Ruskovillalla on semmoinen. Ja Stockmannilla. Jos menen lähiaikoina Helsinkiin niin pitää käydä katselemassa.
Kontissa oli viidellä eurolla Kalpan pinkki huppari minun kokoani, joten pakkohan se oli ostaa.
Kissat tykkää Bilteman euron hintaisesta raapimalaudasta. Kuolasivat kissanminttu-nurkan ihan märäksi. Hulavannekin kelpaa. Hulattelu on kuulemma hyväksi endolle.
Viime aikoina vointi on ollut aika surkea. Vatsa, alaselkä, niska, kutina. Jos makaa sängyssä niin niska kipeytyy. Jos istuu niin selkä kipeytyy. Välillä on ollut jopa oksettava ja todella epätoivoinen olo. Tuntuu niin pahalta olla omassa kropassa.
Yritin saada niskapatin takia ajan lääkärille, mutta aikoja ei kuulemma ole. Hoitaja oli puhelimessa sitä mieltä että patti on rasvapatti, jota ei kannata poistaa koska se vain kasvaa takaisin. No ei sit. Sain kuitenkin ajan hoitajalle viikon päähän. Enhän minä tuota haluaisi pois ellei se kasvaisi ja kipeytyisi. Miten isoksi rasvapatti voi kasvaa? Haluaisin niskan takia hierojalle, mutta en niskapatin(kaan) takia viitsi mennä.
Villatyyny on vielä haaveissa. Ruskovillalla on semmoinen. Ja Stockmannilla. Jos menen lähiaikoina Helsinkiin niin pitää käydä katselemassa.
Kontissa oli viidellä eurolla Kalpan pinkki huppari minun kokoani, joten pakkohan se oli ostaa.
Kissat tykkää Bilteman euron hintaisesta raapimalaudasta. Kuolasivat kissanminttu-nurkan ihan märäksi. Hulavannekin kelpaa. Hulattelu on kuulemma hyväksi endolle.
Viime aikoina vointi on ollut aika surkea. Vatsa, alaselkä, niska, kutina. Jos makaa sängyssä niin niska kipeytyy. Jos istuu niin selkä kipeytyy. Välillä on ollut jopa oksettava ja todella epätoivoinen olo. Tuntuu niin pahalta olla omassa kropassa.
Yritin saada niskapatin takia ajan lääkärille, mutta aikoja ei kuulemma ole. Hoitaja oli puhelimessa sitä mieltä että patti on rasvapatti, jota ei kannata poistaa koska se vain kasvaa takaisin. No ei sit. Sain kuitenkin ajan hoitajalle viikon päähän. Enhän minä tuota haluaisi pois ellei se kasvaisi ja kipeytyisi. Miten isoksi rasvapatti voi kasvaa? Haluaisin niskan takia hierojalle, mutta en niskapatin(kaan) takia viitsi mennä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)