Eilen maanantaina olin ahkerana ja siivosin. Imuroimiseen saan helposti kulutettua tunnin. Uskaltauduin pesemään parkettilattiat ensimmäisen kerran, vesivahinko pelottaa koko ajan. Pitäisi kai hankkia jotain erityisesti puulle tarkoitettua puhdistusainetta. Ja kuulemma vahaakin? Kissojen takia haluaisi pitää (lattia)myrkyt minimissä. Iherbissä olis jotain myrkytöntä kiillotinta.
Tämän uuden asunnon kylppäri on tosi epäkäytännöllinen. Kaikki vesipisteet ovat yhdessä ja samassa: lavuaari, suihku ja pesukoneliitäntä. Edellisessä kodissa nuo kolme olivat erikseen niin kuin on järkevää. Nyt ikävintä on kenties se että suihkun veden lämpötilaa voi säätää vain vaikeasti lavuaarin puolelta. Pesukoneen vesijohto menee inhottavasti pesualtaan päältä tehden lavuaarin kunnollisesta puhdistamisesta vaikeaa, ellei mahdotonta.
Kylpyhuoneessa ei ole peilikaapin lisäksi mitään muuta kaappia eikä käsisuihkua ole ollenkaan, eli selvästikin kylppäri on miehen suunnittelema. Eilen pesin kissojen vessalaatikot ensimmäisen kerran täällä. Vanhassa asunnossa tein sen käsisuihkulla, se vaan olisi niin paljon käytännöllisempi vaihtoehto kun voi helposti kontrolloida milloin vettä tulee ja milloin ei, ja vedenpainekin on parempi eli liat lähtee helpommin. Jalat ja selkä eivät kestäneet kumarassa oloa, ennen pystyin istumaan vessanpytyllä vessoja pestessä mutta enää se ei ole mahdollista. Seuraavalla kerralla otan jakkaran kylppäriin. Minäkö muka vanha ja raihnainen?
Luin eilen täältä että vähähiilihydraattisella ruokavaliolla ollessa voi tulla puutetta jodista. Tiesin kyllä että kaliumista mutta tämä oli minulle uutta. "Normaali" ihminen saa jodia tavallisesta suolasta, enemmän kuin tarpeeksi esimerkiksi pelkästään leivästä. Mutta jos ei syö leipää, valmisruokia eikä edes tavallista vaan ruususuolaa, johon ei ole lisätty jodia niin kuin tavalliseen suolaan... Jodin puute voi aiheuttaa tai altistaa kilpirauhasen vajaatoiminnalle. Pitäisikö tilata seuraavalla kerralla Iherbistä merilevää? Harmi että ehdin tehdä tilauksen juuri viime viikolla. Jodituotteet ovat olleet Iherbissä tosi haluttuja Japanin tapahtumien jälkeen.
Hiirikädessä on kokonaan uutta kipua, ranteessa. Mietin jo jännetuppitulehduksen mahdollisuutta. Olen joutunut taas tekemään Sherryn nettisivuja kun tilalleni tullut tekijä sairastui vakavasti. Jatkuvat samojen liikesarjojen toistot sivuja tehdessä saivat viime viikolla tämän kivun alkamaan.
Pitäisi tosiaan hankkia uusi työtuoli, sellainen missä on säädettävät käsinojat ja paljon muita säätöjä. Huonekalukaupoilta ei löytynyt sopivaa eli tarpeeksi halpaa. Maskun nettisivuilla olisi ollut 133e maksava mutta ei tietenkään itse liikkeessä. Pitänee kai sitten tilata netistä. Siinä on vaan se pulma ettei tuolia voi silloin koeistua. Mutta let's face it, ei Kuopion kaupoista löydy tarpeeksi halpaa.
Taidan jättää uuden kissojen raapimapuun tilaamisen aikaisintaan syksylle. Kesänhän kisut viettävät joka tapauksessa parvekkeella, eikä nykyisessä rahatilanteessa ole järkevää ostaa mitään mikä ei ole täysin välttämätöntä. Minähän saan tähän nykyiseen asuntoon alle 150e asumistukea, eli vain 50e enemmän kuin entiseen. Olisin toivonut saavani edes 200e. Kelan mielestä tuloni ovat vuodessa nousseet yli satasella kuussa, itse en ole moista huomannut...
Uuden taloyhtiön roskakatos on täysi luuseri. Edellisessä taloyhtiössä oli metallinkeräysastia, nykyisessä ei. Edellisessä oli kolme pahvinkeräyslootaa, nykyisessä yksi. Arvaa vaan mahtuuko?? Pointti on se että taloyhtiöt ovat täsmälleen samankokoiset!
Kun kävin taas Lidlissä siellä oli vieläkin hylkykorissa jäljellä pekonisipsejä. Miksi ihmeessä ne eivät kelpaa kenellekään? Onko niissä muka jotain epäterveellistä ja lihottavaa rasvaa? Pah. En kehdannut rohmuta kaikkia loppuja pusseja, ostin vain kolme.
Kesti tasan viikon ennen kuin uudella matolla oli kissanpaskaa... Parketeilla ei paskavanaa näkynyt, eli oli tainnut Tapsa (oletettavasti) tajuta käyttää mattoa vessapaperina. Irtoaa paljon helpommin...
Kiltin ja enkelimäisen Tapsan punaisesta nenästä huomaa että kohta jo valmiiksi varuillaan oleva Kali saapi turpaansa.
Tapsan ja Kalin kuherruskuukausi uudessa kodissa kesti ehkä viikon verran. Silloin Tapsa ei suhtautunut Kaliin vihamielisesti vaan ystävällisesti, olihan Kali sentään vanha tuttu toisin kuin uusi pelottava asunto. Mutta uuden kodin tullessa hiljalleen tutuksi alkoi taas Kalin kiusaaminen. Kalikin ehti jo tottua ystävälliseen Tapsaan, eikä sen nähdessään enää ollut varuillaan vaan ryntäsi puskemaan. Huok. Miksi oot niin paska Tapsa?
29. maaliskuuta 2011
Kissat uudessa kodissa
Kuka aivot omistava henkilö maalaisi 1) seinät myrkynvihreiksi ja 2) vain osan seinistä? Osassa seinistä on jäljellä edellinen väri eli vaaleanvioletti (näkyy ikkunan luona).
Tytär Oliviakin haluaisi juoda vettä suoraan hanasta, mutta äiti-Kali jyrää aina vanhemman oikeudella.
Entisessä kodissa Kali ei suostunut koskaan makaamaan sohvalla, vain työtuolit olisivat kelvanneet nukkumiseen. Uudessa asunnossa Kali on aina sohvalla. Ei voi ymmärtää kissan mieltä.
Ei tilaa kolmannelle? Niisk.
Tapsan suosikkipaikaksi on muodostunut nurkka, jossa epämukavana tyynynä toimii kuuma patteri.
Tytär Oliviakin haluaisi juoda vettä suoraan hanasta, mutta äiti-Kali jyrää aina vanhemman oikeudella.
Entisessä kodissa Kali ei suostunut koskaan makaamaan sohvalla, vain työtuolit olisivat kelvanneet nukkumiseen. Uudessa asunnossa Kali on aina sohvalla. Ei voi ymmärtää kissan mieltä.
Ei tilaa kolmannelle? Niisk.
Tapsan suosikkipaikaksi on muodostunut nurkka, jossa epämukavana tyynynä toimii kuuma patteri.
28. maaliskuuta 2011
Pitäisikö erota kirkosta?
Vaikka kaikki muut eroavatkin kirkosta olin ajatellut etten koskaan itse tekisi niin. Mutta sitten tämä eräs homovastainen kampanja sai minut näkemään todella punaista. Että minun maksamiani kirkollisveroeuroja on käytetty sellaiseen paskaan? Meinasin erota kirkosta heti samantien.
Eroakirkosta.fi-sivuston laskurin mukaan säästäisin peräti muutaman kympin vuodessa jos eroaisin kirkosta. Minulle se olisi iso raha.
Toinen suuri päätös jonka kanssa olen viime aikoina tuskaillut on tämä: Ostaako kalliita kotimaisia vai halvempia ulkomaisia tomaatteja? Köyhänä pitäisi kai tyytyä halvempiin. Tällä hetkellä saldo on tämä: Kotimaiset 2 - ulkomaiset 1.
Tänään televisiossa: Simpsonit-elokuva ja suosikkini hämispossu.
Näin unta jo siitäkin että yritin pelastaa Yölento-elokuvan Leesen tulevilta tapahtumilta... Älä mene lennolle!
Eroakirkosta.fi-sivuston laskurin mukaan säästäisin peräti muutaman kympin vuodessa jos eroaisin kirkosta. Minulle se olisi iso raha.
Toinen suuri päätös jonka kanssa olen viime aikoina tuskaillut on tämä: Ostaako kalliita kotimaisia vai halvempia ulkomaisia tomaatteja? Köyhänä pitäisi kai tyytyä halvempiin. Tällä hetkellä saldo on tämä: Kotimaiset 2 - ulkomaiset 1.
Tänään televisiossa: Simpsonit-elokuva ja suosikkini hämispossu.
Näin unta jo siitäkin että yritin pelastaa Yölento-elokuvan Leesen tulevilta tapahtumilta... Älä mene lennolle!
Tunnisteet:
logi
Kissakuvahaaste 151: Huiska
Huiskalelu pitää heittää Tabithalle joka vetää lelua perässään ympäriinsä ja juoksee sen kanssa. Varsi taipuu ja katkeaa siinä menossa helposti osuessaan esteisiin. Ja kuten kaikki muutkin lelut, Tabitha vie huiskan ensimmäiseksi kiertokäynnille kylppäriin.
Kali on perinteisempi leikkijä.
Kali on perinteisempi leikkijä.
22. maaliskuuta 2011
Keilausta Rauhalahdessa
Perjantaina käytiin huonekalukaupoilla. Ja vasta maanantaiaamuna uudella matolla oli kissan oksennus. Ostin vain todella halpoja alennusmattoja. Kallein oli Askon sängynvierusmatto 15e, norm. 40e. Sotkan matot 7.50e (25e) ja 13.50e (45e). Kissat olivat heti innolla raapimassa uusia mattoja. Varsinkin Olle tykkäsi. Kyllä, minulla on uusi kamera ja se jopa toimii.
Lauantaina käytiin keilaamassa Rauhalahdessa. Läheskään kaikki radat eivät olleet edes täynnä pahimpaan ruuhka-aikaan. Paikassa ei ole vielä a-oikeuksia joten jouduin juomaan jotain todella pahaa siideriä, olisikohan ollut mansikka-raparperi. Mutta Rauhalahti vaikuttaa kivemmalta keilauspaikalta. Pallotkin olivat kevyempiä ja palvelu yksilöllisempää. Itse keilaus meni kyllä molemmilta aika lailla päin persettä. Miksiköhän? Hmm... Tein tasan kaksi kaatoa ja ränniin meni aika monta kertaa.
Keilailun jälkeen lähdettiin etsimään lähimpää bussipysäkkiä. Taidettiin tosin kävellä sen ohi, ja päädyttiin vasta seuraavalle. Kun bussi sitten tuli viitottiin innolla sitä pysähtymään. Ja mitä teki bussi? Kääntyi edellisestä risteyksestä ihan muualle! Noloa. Sherry soitti miehelleen että tule hakemaan. Ja noin sekuntia myöhemmin mies ajoi paikalle! Aikamoisen hyvä onni että sattui olemaan juuri kohdalla.
Ja minne ihme paikkaan oikein päädyttiinkään? No tietysti sinne minne aina aikaisemminkin eli Onnelaan. Siellä ei pitänyt olla enää 90-luvun bileitä alakerrassa, mutta olipa sittenkin. Tosin vain noin puolikkaat. Ei tanssittu kovin paljoa.
Kotona olin kaiketi joskus yhden jälkeen. Mitään krapulaa ei ollut. Tosin heräsin tietysti aamulla aikaisin, ja iltapäivällä sitten uni maistui.
Tänä talvena ei ole ollut vielä yhtään flunssaa. Viime talvena oli se normaalit kaksi. Onko kyse vain onnesta vai d-vitamiinista? Lauantaiaamuna yritti flunssa iskeä. Otin sitten d-vitamiinia, sinkkiä, c-vitamiinia ja... alkoholia. Ei ole sitä flunssanpoikasta sen jälkeen näkynyt. No ehkä se olisi häippäissyt muutenkin.
Lidlistä löytyi pekonisipsejä, joissa ei ihme kyllä ole mitään ylimääräistä paskaa eli esimerkiksi perunaa, sokeria tai viljoja. On vain pelkkää sikaa ja suolaa. Harmi etteivät kuuluu pysyvään valikoimaan. Pitää hamstrata lisää kun tulee seuraavan kerran erä myyntiin.
Lidlissä on muitakin hyviä tarpeeksi vähähiilihydraattisia tuotteita. Esimerkiksi porsaanlihakastike (gulassi), hiilareita vain 3.4g/100g. Sekä curry-kanakastike, jota harmi kyllä on saatavilla vain joskus.
Joitakin viikkoja sitten Lidlissä olisi ollut myynnissä ihana kissa-pussilakana, mutta enpä jaksanut.
Pitää kai pyörtää pyhät pahat puheeni. Sain sähköpostiini ilmoituksen että Latz lahjat-tililleni on lisätty 50 pistettä, joten systeemi toimii sittenkin. Pistin heti tilaukseen Latz-kissanhuovan. Ei sillä että kissat sitä käyttäisivät, vain karvankerääjä siitä tulee.
Tänään tiistaina katsoin viimein Teho-osaston jakson jossa Lucy kuolee, olin hiukan lykännyt sitä. Itkin. Muutamaa päivää ennen näin jo unenkin jossa yritin kertoa Lucylle uhkaavasta vaarasta. Tietenkin turhaan.
Superkuu.
Lauantaina käytiin keilaamassa Rauhalahdessa. Läheskään kaikki radat eivät olleet edes täynnä pahimpaan ruuhka-aikaan. Paikassa ei ole vielä a-oikeuksia joten jouduin juomaan jotain todella pahaa siideriä, olisikohan ollut mansikka-raparperi. Mutta Rauhalahti vaikuttaa kivemmalta keilauspaikalta. Pallotkin olivat kevyempiä ja palvelu yksilöllisempää. Itse keilaus meni kyllä molemmilta aika lailla päin persettä. Miksiköhän? Hmm... Tein tasan kaksi kaatoa ja ränniin meni aika monta kertaa.
Keilailun jälkeen lähdettiin etsimään lähimpää bussipysäkkiä. Taidettiin tosin kävellä sen ohi, ja päädyttiin vasta seuraavalle. Kun bussi sitten tuli viitottiin innolla sitä pysähtymään. Ja mitä teki bussi? Kääntyi edellisestä risteyksestä ihan muualle! Noloa. Sherry soitti miehelleen että tule hakemaan. Ja noin sekuntia myöhemmin mies ajoi paikalle! Aikamoisen hyvä onni että sattui olemaan juuri kohdalla.
Ja minne ihme paikkaan oikein päädyttiinkään? No tietysti sinne minne aina aikaisemminkin eli Onnelaan. Siellä ei pitänyt olla enää 90-luvun bileitä alakerrassa, mutta olipa sittenkin. Tosin vain noin puolikkaat. Ei tanssittu kovin paljoa.
Kotona olin kaiketi joskus yhden jälkeen. Mitään krapulaa ei ollut. Tosin heräsin tietysti aamulla aikaisin, ja iltapäivällä sitten uni maistui.
Tänä talvena ei ole ollut vielä yhtään flunssaa. Viime talvena oli se normaalit kaksi. Onko kyse vain onnesta vai d-vitamiinista? Lauantaiaamuna yritti flunssa iskeä. Otin sitten d-vitamiinia, sinkkiä, c-vitamiinia ja... alkoholia. Ei ole sitä flunssanpoikasta sen jälkeen näkynyt. No ehkä se olisi häippäissyt muutenkin.
Lidlistä löytyi pekonisipsejä, joissa ei ihme kyllä ole mitään ylimääräistä paskaa eli esimerkiksi perunaa, sokeria tai viljoja. On vain pelkkää sikaa ja suolaa. Harmi etteivät kuuluu pysyvään valikoimaan. Pitää hamstrata lisää kun tulee seuraavan kerran erä myyntiin.
Lidlissä on muitakin hyviä tarpeeksi vähähiilihydraattisia tuotteita. Esimerkiksi porsaanlihakastike (gulassi), hiilareita vain 3.4g/100g. Sekä curry-kanakastike, jota harmi kyllä on saatavilla vain joskus.
Joitakin viikkoja sitten Lidlissä olisi ollut myynnissä ihana kissa-pussilakana, mutta enpä jaksanut.
Pitää kai pyörtää pyhät pahat puheeni. Sain sähköpostiini ilmoituksen että Latz lahjat-tililleni on lisätty 50 pistettä, joten systeemi toimii sittenkin. Pistin heti tilaukseen Latz-kissanhuovan. Ei sillä että kissat sitä käyttäisivät, vain karvankerääjä siitä tulee.
Tänään tiistaina katsoin viimein Teho-osaston jakson jossa Lucy kuolee, olin hiukan lykännyt sitä. Itkin. Muutamaa päivää ennen näin jo unenkin jossa yritin kertoa Lucylle uhkaavasta vaarasta. Tietenkin turhaan.
Superkuu.
Tunnisteet:
logi
16. maaliskuuta 2011
15. maaliskuuta 2011
14. maaliskuuta 2011
Latz lahjat keräilykampanja on huijausta
Lähetin yli 2 viikkoa sitten keräilymerkkejä Latz lahjat-kampanjaan. Arvomerkkejä oli kertynyt lähes 50 kappaletta, laskin ne. Ohjeen mukaisesti laitoin mukaan oman keräilynumeroni sekä sähköpostiosoitteeni. Varmuuden vuoksi laitoin kuoreen myös lähettäjän osoitteen. Keräilymerkit eivät ole vieläkään kirjautuneet tililleni.
Lähetin Purinalle viestin ja kysyin miten kauan merkkien kirjautumisessa pitäisi kestää. Vastaus: Pisteet päivitetään tileille kerran viikossa, joten niiden pitäisi näkyä pistetilillä 1 - 2 viikon kuluessa arvomerkkien lähettämisestä.
Siis lähes 50 merkkiä meni hukkaan, ei niitä tule enää tilille.
Keräilymerkkieni määrä järkytti minua. Toki kissani syövät yhteensä kaksi pussia Latzia päivässä mutta silti. Halpismerkeistä juuri Latz on se joka maistuu kissoilleni parhaiten, on oikein herkkua. Joten vaikka tämä kampanjapaska vituttaisi kuinka aion silti jatkaa Latzin ostamista.
Pisteilläni olisin halunnut tämän kissanhuovan. Tai muutaman...
PS. 12 pussia Latzia = 1 keräilymerkki
Lähetin Purinalle viestin ja kysyin miten kauan merkkien kirjautumisessa pitäisi kestää. Vastaus: Pisteet päivitetään tileille kerran viikossa, joten niiden pitäisi näkyä pistetilillä 1 - 2 viikon kuluessa arvomerkkien lähettämisestä.
Siis lähes 50 merkkiä meni hukkaan, ei niitä tule enää tilille.
Keräilymerkkieni määrä järkytti minua. Toki kissani syövät yhteensä kaksi pussia Latzia päivässä mutta silti. Halpismerkeistä juuri Latz on se joka maistuu kissoilleni parhaiten, on oikein herkkua. Joten vaikka tämä kampanjapaska vituttaisi kuinka aion silti jatkaa Latzin ostamista.
Pisteilläni olisin halunnut tämän kissanhuovan. Tai muutaman...
PS. 12 pussia Latzia = 1 keräilymerkki
Tunnisteet:
kissa,
vittuilu ja valitus
13. maaliskuuta 2011
Olivia parvekkeella
Kuvat by Giggeli.
Vähän helpotti kun sai parvekkeelle kiipeilypuun. Olen tilaamassa Zooplussasta uutta puuta mutta valinta on vaikeaa.
Oma kamerani ei ole toiminut moneen kuukauteen. Siksi tilasin tänään Verkkokauppa.comista itselleni uuden kameran. Tärkeintä on että se on pinkki. Ja halpa.
Vähän helpotti kun sai parvekkeelle kiipeilypuun. Olen tilaamassa Zooplussasta uutta puuta mutta valinta on vaikeaa.
Oma kamerani ei ole toiminut moneen kuukauteen. Siksi tilasin tänään Verkkokauppa.comista itselleni uuden kameran. Tärkeintä on että se on pinkki. Ja halpa.
7. maaliskuuta 2011
Saatiin asunto ja muutettiin
Uskomatonta mutta totta: Saimme viimein uuden isomman asunnon. Jouduin menemään perjantaina 18.2. yksin näyttöön. Ajattelin ettei mitään mahiksia ole, sillä lemmikit olivat "ei mielellään". Kun saavuin näyttöön muita ei näkynyt missään ja mietin jo olenko sittenkin myöhässä, ovatko muut jo menneet sisälle? Mutta ei, olin ajoissa ja välittäjä saapui parin minuutin päästä. 2 oli perunut tulonsa näyttöön ja 1 oli vielä tulossa mutta saikin juuri asunnon jota oli ollut katsomassa edellisenä päivänä.
Kun tajusin olevani ainoa näytössä teki mieli hyppiä riemusta. Eihän se asunnon saamista takaa, vuokranantaja voi hyvin hylätä sen ainoankin hakemuksen, mutta silti! Oli vaikea pitää pokerinaamaa. Piti yrittää jotenkin näennäisesti katsellakin vähän sitä kämppää ennen kuin kehtasi sanoa että hakemus tänne ja äkkiä, pliis. Vielä samana iltana sain tiedon että asunto on meidän!
Riemua rajoitti pahasti se että voin niin helvetin huonosti koko sen loppuviikon. Niskat niin kipeät ja jumissa, oksetti, pyörrytti ja heikotti. Täysin helvetillinen olo. Lauantaiyö oli pahin. Ajattelin jo että on pakko mennä lääkäriin vain siksi että saisi sairaslomaa. Ja arvaas mitä? Tuska-epätoivossani ostin Burana-Poretta! Hyi minua. Kannattaa käydä apteekissa lauantairuuhkassa keskellä sikainfluenssa-epidemian huippua.
Nyt voi sanoa että onneksi ei saatu sitä aikaisempaa 53 neliöistä kämppää. Pahinta oli kai paskanruskea makkarin seinä ja pikkuruinen kylppäri, makkari ja parveke.
Uusi asunto = kaksio 59 neliötä, parkettilattiat, kauniit keittiön kaapit, pakastin, astianpesukone, lasitettu parveke. Kunto = rupu. Siivotessa kaappien hyllyt tippuivat käsiin. Parketit (tavallaan onneksi) kuluneet, seinät täynnä reikiä. Kylppäri tosi epäkäytännöllinen, onneksi isompi kuin siinä toisessa. Parveke täynnä tupakantuhkaa. Keittiön seinä yrjönvihreä ja makkarin punainen. Voi vaan sanoa että kiitos entiset vuokralaiset! Olivat tuhonneet myös parvekkeen tuolit. Iso vaatehuone, jossa ei kuitenkaan ole esimerkiksi vaatetankoa tai edes naulakkoa. Mikä ihmeen vaatehuone se muka sitten on? Vaatekaappeja on makkarissa tasan kaksi, yleensä on kai tapana olla koko seinällinen.
No sainpahan viimein tilata Ebaystä itselleni tällaisen marsu-merkin:
Viime lauantaina muutettiin. Onneksi en ollut muuttoviikolla töissä toisin kuin parina edellisenä viikkona kun tein talven toista lomantuurausta. Varsinaisessa muutossa meni kolmisen tuntia. Raskainta oli miehillä kantaa pyykinpesukone alas hissittömän talon kolmannesta kerroksesta. Onneksi uudessa talossa on hissi. Eipä ole Zooplus-pakettien tuojillakaan enää niin rankkaa.
Pelkäsin jo ennen muuttoa selviääkö Tapsa siitä hengissä. Pelkästään Tapsan saaminen kuljetuskoppaan oli lähes mahdotonta. Ensin Tapsa ei halunnut mennä koppaan mutta sitten se ei halunnut tulla sieltä pois eli vietti siellä loppupäivän, uuden asunnon makuuhuoneessa.
Seuraavana yönä Tapsa käväisi makkarin ovella. Sunnuntaiaamuna Tapsa löytyi makuuhuoneesta laatikoston alta. Sinne pääsee vain avaamalla alimman laatikon ja menemällä sen takaa. Vielä sunnuntainakaan Tapsa ei suostunut syömään, vaikka tarjosin sille sen herkkuruokaa eli Hillsin kuivaruokaa. Se vain nuoli nappuloita, ei syönyt niitä. Viimein iltayhdeksältä Tapsa suostui syömään Gourmet Gold-märkäruokaa ja alkoi sen jälkeen viimein liikuskella makkarissa ja pian muuallakin asunnossa. Tosi pelokkaana tietysti.
In other news...
Hauskaa oli sekin että myöskin samana perjantaina kun saatiin asunto tuli asuntotarjous Kuopakselta. Petoselta 49 neliötä 418e. Kuopaksella ei tosiaan saa nähdä asuntoa ennen vuokrausta. Katsoin netistä asunnon pohjapiirrosta ja täysi soluasuntohan se olisi ollut: Kaksi makuuhuonetta, ei olohuonetta.
Ystävänpäivän kunniaksi pakotin Giggelin viemään minut ulos syömään. Oli tarkoitus mennä Memphisiin mutta se olikin varattu kokonaan, jäi siis uusi ruokalista kokeilematta ja vitutti helkutisti. Mentiin sitten ensimmäisen kerran ravintola Hiileen. Yllättävän hieno paikka, vaikka ruokavaihtoehtoja ei kovin montaa olekaan. Turhan gourmet eli suomeksi liian pienet annokset. Mutta siellä sentään karpinkin kelpaa.
Pisti kyllä vituttamaan pakkanen. Olisin halunnut pistää hameen tai mekon päälle, mutta sellaisesta oli ihan turha haaveilla. Kai se kesä vielä joskus tulee? Niin pääsevät kisutkin sit parvekkeelle...
Vanhan asunnon jääkaappi veteli viimeisiään ja kesti juuri ja juuri loppuun asti. Aluksi se kylmensi itseään liikaa vaikka oli muutenkin pakkasen puolella. Sitten tietysti alkoi mennä liian lämpimäksi. Nykyään ei tehdä kestäviä kodinkoneita.
Kun tajusin olevani ainoa näytössä teki mieli hyppiä riemusta. Eihän se asunnon saamista takaa, vuokranantaja voi hyvin hylätä sen ainoankin hakemuksen, mutta silti! Oli vaikea pitää pokerinaamaa. Piti yrittää jotenkin näennäisesti katsellakin vähän sitä kämppää ennen kuin kehtasi sanoa että hakemus tänne ja äkkiä, pliis. Vielä samana iltana sain tiedon että asunto on meidän!
Riemua rajoitti pahasti se että voin niin helvetin huonosti koko sen loppuviikon. Niskat niin kipeät ja jumissa, oksetti, pyörrytti ja heikotti. Täysin helvetillinen olo. Lauantaiyö oli pahin. Ajattelin jo että on pakko mennä lääkäriin vain siksi että saisi sairaslomaa. Ja arvaas mitä? Tuska-epätoivossani ostin Burana-Poretta! Hyi minua. Kannattaa käydä apteekissa lauantairuuhkassa keskellä sikainfluenssa-epidemian huippua.
Nyt voi sanoa että onneksi ei saatu sitä aikaisempaa 53 neliöistä kämppää. Pahinta oli kai paskanruskea makkarin seinä ja pikkuruinen kylppäri, makkari ja parveke.
Uusi asunto = kaksio 59 neliötä, parkettilattiat, kauniit keittiön kaapit, pakastin, astianpesukone, lasitettu parveke. Kunto = rupu. Siivotessa kaappien hyllyt tippuivat käsiin. Parketit (tavallaan onneksi) kuluneet, seinät täynnä reikiä. Kylppäri tosi epäkäytännöllinen, onneksi isompi kuin siinä toisessa. Parveke täynnä tupakantuhkaa. Keittiön seinä yrjönvihreä ja makkarin punainen. Voi vaan sanoa että kiitos entiset vuokralaiset! Olivat tuhonneet myös parvekkeen tuolit. Iso vaatehuone, jossa ei kuitenkaan ole esimerkiksi vaatetankoa tai edes naulakkoa. Mikä ihmeen vaatehuone se muka sitten on? Vaatekaappeja on makkarissa tasan kaksi, yleensä on kai tapana olla koko seinällinen.
No sainpahan viimein tilata Ebaystä itselleni tällaisen marsu-merkin:
Viime lauantaina muutettiin. Onneksi en ollut muuttoviikolla töissä toisin kuin parina edellisenä viikkona kun tein talven toista lomantuurausta. Varsinaisessa muutossa meni kolmisen tuntia. Raskainta oli miehillä kantaa pyykinpesukone alas hissittömän talon kolmannesta kerroksesta. Onneksi uudessa talossa on hissi. Eipä ole Zooplus-pakettien tuojillakaan enää niin rankkaa.
Pelkäsin jo ennen muuttoa selviääkö Tapsa siitä hengissä. Pelkästään Tapsan saaminen kuljetuskoppaan oli lähes mahdotonta. Ensin Tapsa ei halunnut mennä koppaan mutta sitten se ei halunnut tulla sieltä pois eli vietti siellä loppupäivän, uuden asunnon makuuhuoneessa.
Seuraavana yönä Tapsa käväisi makkarin ovella. Sunnuntaiaamuna Tapsa löytyi makuuhuoneesta laatikoston alta. Sinne pääsee vain avaamalla alimman laatikon ja menemällä sen takaa. Vielä sunnuntainakaan Tapsa ei suostunut syömään, vaikka tarjosin sille sen herkkuruokaa eli Hillsin kuivaruokaa. Se vain nuoli nappuloita, ei syönyt niitä. Viimein iltayhdeksältä Tapsa suostui syömään Gourmet Gold-märkäruokaa ja alkoi sen jälkeen viimein liikuskella makkarissa ja pian muuallakin asunnossa. Tosi pelokkaana tietysti.
In other news...
Hauskaa oli sekin että myöskin samana perjantaina kun saatiin asunto tuli asuntotarjous Kuopakselta. Petoselta 49 neliötä 418e. Kuopaksella ei tosiaan saa nähdä asuntoa ennen vuokrausta. Katsoin netistä asunnon pohjapiirrosta ja täysi soluasuntohan se olisi ollut: Kaksi makuuhuonetta, ei olohuonetta.
Ystävänpäivän kunniaksi pakotin Giggelin viemään minut ulos syömään. Oli tarkoitus mennä Memphisiin mutta se olikin varattu kokonaan, jäi siis uusi ruokalista kokeilematta ja vitutti helkutisti. Mentiin sitten ensimmäisen kerran ravintola Hiileen. Yllättävän hieno paikka, vaikka ruokavaihtoehtoja ei kovin montaa olekaan. Turhan gourmet eli suomeksi liian pienet annokset. Mutta siellä sentään karpinkin kelpaa.
Pisti kyllä vituttamaan pakkanen. Olisin halunnut pistää hameen tai mekon päälle, mutta sellaisesta oli ihan turha haaveilla. Kai se kesä vielä joskus tulee? Niin pääsevät kisutkin sit parvekkeelle...
Vanhan asunnon jääkaappi veteli viimeisiään ja kesti juuri ja juuri loppuun asti. Aluksi se kylmensi itseään liikaa vaikka oli muutenkin pakkasen puolella. Sitten tietysti alkoi mennä liian lämpimäksi. Nykyään ei tehdä kestäviä kodinkoneita.
Tunnisteet:
logi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)