25. kesäkuuta 2013

Kerrankin kauhuton yö

Melatoniinin avulla sain nukuttua viime yönä ilman kohtauksia, kylläpä uni maistui ihanalta. Otin vain puolikkaan pillerin, kun ohjeen mukaan pitäisi ottaa kaksi. Tilasin jo lisää NightRestiä, minulla on nyt vain 10 tabletin näytepurkki. Tuossahan on muutakin kuin melatoniinia: mm. magnesiumia, kamomillaa, gabaa. Katselin eilen mitkä olisivat luonnollisia beetasalpaajia, ja kamomillan sanotaan olevan yksi niistä. Tein tilauksen nopeasti siksikin että iHerbistä sai ilmaiseksi tarvitsemaani Q10:tä. Melatoniinissa on sekin hyvä puoli että se tutkitusti auttaa endometrioosissa. Mutta siinä on se huono puoli että se voi pahentaa kilpirauhasen vajaatoimintaa.. mutta mitä väliä, minähän olen kaiken suhteen vain luulosairas.

Yöllä pakotin itseni hereille kerran, kun näin kamalaa painajaista. Unessa oli kolme kaverusta joista yksi oli kuollut ja toista kuulusteltiin siitä murhasta. Tämä toinenkin tyyppi löytyi kuolleena, kolmas oli tappanut molemmat kaverinsa. Lopussa kolmen kaveruksen kummitukset aikoivat tappaa minut, jokainen eri tavalla. Yhdellä oli heinähanko. Näkökenttääni alkoi ilmestyä lattiarätti, yksi kummitus aikoi tappaa minut tukehduttamalla.

Ostinpa Gamecube-pelin Sims 2 Pets. En muista vuokrasinko aikoinaan tuon vai pelkän Gamecube-tavis-Sims 2:n. En pelannut sitä silloin oikeastaan ollenkaan, kun PC:n Sims 2 vei mennessään.

Under the Domen ensimmäinen jakso on nähty, nyt seuraa JUONIPALJASTUKSIA. Heti aluksi piti todeta että WTF, Barbie hautaamassa ruumista?! Ja lopussa paljastui että se oli Julian miehen ruumis! Hei haloo, ei Barbie ole mikään pahis, vaan hyvisten hyvis. Onneksi en muista kirjasta paljoakaan, muuten saattaisi vituttaa vieläkin enemmän. Se on ikävää kun kaikkea pitää pitkittää keinotekoisesti, minisarja olisi ollut niin paljon parempi vaihtoehto.

Muistin ihan väärin että Dexterin viimeinen kausi olisi alkanut nyt, mutta se alkaakin vasta ensi sunnuntaina.

24. kesäkuuta 2013

Neljäs risteily vuoden sisällä

Joku on vähän hurahtanut. Tällä kertaa Turku-Tukholma Baltic Princessillä. Onhan edellisestä risteilystä jopa puoli vuotta. Tulee olemaan pikkuisen eri ääni kellossa kuin silloin puolityhjällä laivalla, nyt heinäkuussa on tietysti populaa helvetisti.

Pelaan Gamecubella harvoin mutta silloin näköjään addiktuoidun täydellisesti. Juhannussunnuntaina pelasin Sims-peliä Bustin Out (Ryntää raitille) koko illan. Ajattelin ettei telkkarissa ole mitään katsottavaa (paitsi Snooki & JWow jonka voin missata) ennen jalkapallo-otteluita. Ottelun alettua tutkailin Hesarin tv-liitettä ja huomasin mitä unohdin kokonaan: Amazing Race! Eihän se ole kuin päivän ja viikon ja elämän kohokohta. Siinä vaiheessa teki tosissaan mieli hypätä ikkunasta.

Voidakseni pelata Bustin Outia jouduin poistamaan muistikortilta juuri pelaamani Sims-talletuksen. En ehtinyt tai edes halunnut pelata sitä loppuun asti. Jäin viimeisen taloon, vielä olisi ollut ainakin yksi ylennys ja 20 000 simeleonin säästäminen varhaiseläkettä varten. Mutta se peli ei enää vaan kiinnostunut. Joten simini Ripuli Paska sai... lakata olemasta. Onneksi hän koki reinkarnaation Bustin Outin puolella. Siellä Ripuli Paska (2?) on nyt ensimmäisenä tiedemies-uralla.

Eipä toimi minulla vieläkään Katsomo, olisin halunnut epätoivoisesti katsoa missaamani Amazing Racen jakson. "Tapahtui virhe. Ota yhteys asiakaspalveluumme." Kiva sillä sain äidiltä tietää että siellä olisi CSI Miamikin. Oli sitten pakko taas ladata Amazing Race torrentina. Ja meinasin ensin ladata väärän jakson, se olikin jo 18. kauden kolmas eikä toinen kun eka osuus oli kaksiosainen. Jos olisi ollut normaali osuus niin suosikkini cowboyt olisivat pudonneet heti ensimmäisinä.

Mitäpä tulikaan sanottua. Kun Torres viimein pääsi eilisessä Nigeria-ottelussa kentälle teki kahden minuutin sisällä maalin. Miksei ole koskaan avauskokoonpanossa? Häh Espanjan valmentaja?

Viime yö oli kamalin koskaan. Miljoona nukahtamista ja miljoona paniikkikohtausta. Olin hereillä vielä ennen viittä kun eräs idiootti aloitti Grand Canyonin ylityksen. Ensimmäinen kohtaus ei ollut edes paha ja ajattelin että pääsinpä vähällä. Mutta sitten aloin ajatella miten kohtaukset lisäävät riskiä kuolemaan ja sydäriin ja aivohalvaukseen tai -infarktiin. Kohta on paniikki hereilläkin, hengitys on pinnallista ja on niin vaikeaa rentoutua. On kai pakko mennä lääkäriin kerjäämään beetasalpaajia, voisivat jopa auttaa kun niin teki aikaisemmin orapihjalakin. Ajattelen että jokainen yö voi tappaa. Selkeästi tarvitsen lääkettä ahdistukseen. Ensi yönä kokeilen ensimmäisen kerran melatoniinia. Eihän minulla ole vaikeutta nukahtaa mutta on pakko viimein kokeilla ilmaisnäytettä. Hitto minulla on kaikenlaista: Rauhoittavia teitä (en tiedä mikä on tee-sanan monikko), gabaa, orapihlajaa, lesitiiniä. Tryptofaania en kai uskalla kokeilla, paitsi että saatan olla tarpeeksi epätoivoinen  siihenkin. Parin tunnin yöunet ei riitä. Hitto nyt tuo risteilykin stressaa. Ja sitten kun vihdoin ja viimein pysyy unessa niin näkee jo ties monetta viikkoa painajaista samasta aiheesta. Noh sainpahan iltapäivällä nukuttua, ilman kohtauksia, viinilasillisen jälkeen.

22. kesäkuuta 2013

Juhannus on so last season

Mikähän siinä on että näinä yleisinä bilepäivinä minä en ole koskaan liikenteessä? Uusivuosi, vappu, juhannus... Viime juhannuksena olin mutta se olikin poikkeus. Nytkin oli harkinnassa jonnekin lähtö mutta muutamat syyt hiukan estivät. Ensinnäkään bussit eivät kulje, joten olisi tullut parille drinkille hintaa jos olisi vetänyt molempiin suuntiin taksilla. Se viime kerran jälkeinen kamala krapula ei inspiroinut juomaan nytten, olen kai saavuttanut pohjan. Lisäksi onnistuin jotenkin oudosti syömään itseni ähkyyn ja viini ei sen jälkeen oikein maistunut. Serious drinking ja ruoka eivät vain sovi yhteen. Enkä edes syönyt paljon. Olin ostanut Lidlistä antipasti-lautasen, ja söin siltä kaksi kappaletta kutakin alkuruoka-lajia sekä kaksi nakkia. Niin pieni ruokamäärä..

Ja tietysti sitten on se syy että virallisina juhlapäivinä porukkaa on liikkeellä ihan liikaa, me not likey. Lisäksi juhannuksena monet baarit ovat kiinni, tosin nykyään yhä useampi on auki. Toista se oli ennen vanhaan minun nuoruudessani.

No pelasinpa sitten juhannusaaton kunniaksi Simssiä Gamecubella, kahteen asti yöllä. Olin ollut kolmannessa talossa Mimin luona jumissa pitkään. Olin pitänyt onnistuneet bileet ajat sitten mutta valitsemani uhri ei vain suostunut yhteenmuuttoon. Kolmas talo vain on ylivoimaisesti vaikein. Neljännessä talossa bileissä eivät kaikki vieraat olleet ehtineet vielä edes ottaa ruokaa kun bileet olivat jo onnistuneet. Neljäs talo alkoikin mainiosti kun kämppis teki ruokaa ja sytytti tulipalon kaksi kertaa. En ollut muistanut laittaa keittiöön palovaroitinta. Ja en tajunnut että ilman ruuanlaittopisteitä tulipalo tulee. Noh ei sentään kämppis palanut vaikka seisoskeli pitkään tulen keskellä kaivamassa nenäänsä. Tuli tehtyä se virhe että valitsin entertainment-uran, se on todella rasittava kun ystäviä pitää olla miljoona.

Juhannusyö oli vaikea, olin valveilla vielä aamuneljältä. Ei nukuttanut, sydän hakkasi ja vasen käsivarsi oli kipeä ja puutunut kuten yleensäkin öisin. Vältyn yöllisiltä paniikkikohtauksilta vain jos juon itseni sammumispisteeseen asti, se ainoa hyvä siinä puoli on.

Juhannusnimeni on Viina Hörhö...



Sain Pointshopilta 20 euron lahjakortin ja tilasin CDONilta itselleni syntymäpäivälahjaksi Downton Abbeyn kolmannen kauden dvd:n. Ja totta kai pari tuntia sen jälkeen kun olin tilannut tuli postikulut pois-tarjous. Ostos oli muutenkin täysin turha sillä Downton Abbeyn kolmannen kauden uusinnat alkavat perjantaina 28.6. klo 19, eli äitinikin kaiketi pystyy ne jaksot nyt viimein katsomaan.

Juhannushan kului kivasti Halloween-asua miettiessä, osaan aina elää hetkessä. Olin jo aiemmin ajatellut asuksi enkeliä, siihen tarvitsisin vain pienet siivet. Mutta sitten tajusin että haluaisin pukeutua Yölennon Lisa Reisertiksi. Tylsää ja epäsopivaa ehkä mutta me wanna. Varsinaisen potkun tämä idea sai kun löysin eBaysta täysin sattumalta täydellisesti siihen asuun sopivan peruukin. Nyt puuttuukin enää vain musta hame ja valkoinen neuletakki. Eikä siinä vielä kaikki... Sain vielä kolmannenkin idean Halloween-asuksi.

Juhannusaattona pelihuuruissani unohdin katsoa CSI Miamin viimeisen jakson. Täysin sattumalta sain edes tietää että nyt näytetään Suomessa finaalijakso. Mikähän fani minäkin olen? En ole edes katsonut sarjan loppua netissä vaikka se loppui USA:ssa kai vuosi sitten. Joten enpä vieläkään tiedä miten se loppui.

Rupesin pitkästä aikaa katsomaan Supernaturalia. Ajat sitten jäin ensimmäisen ja toisen kauden väliin, mutta nyt sain nopeasti katsottua tokan kokonaan. Tiesin että jostain asti kolmatta kautta olen sarjaa nähnyt ja jo kolmannen kauden kolmas jakso oli tuttu, eli pystyin lopettamaan katsomisen siihen. Ja tuo jakso 3.03 olikin yksi suosikeistani, jäniksenkäpälä-jakso. Hilarious. I lost my shoe...

En tajua miksi sarja Ensisilmäyksellä (How I met your mother) on niin hiton suosittu ja kehuttu. Olen katsonut sitä monta jaksoa, enkä ole nauranut kertaakaan. Eli ei sitä ainakaan voi komediasarjaksi kutsua. Ja kaikki hahmot ovat niin... turhia ja ärsyttäviä. Ja se että naistenmiestä esittää emähomo.... ei näin. Samaa luokkaa on Seinfeld, masentavaa ja tylsää paskaa joka ei naurata koskaan.

Tätä on odotettu. Nyt alkaa Dexterin viimeinen kausi, ja Under the dome. Jännityksellä odotan onko Kuvun alla edes suosikkihahmoani, ja jos on niin miten paljon muutettuna, ja onko kohtalokin ihan erilainen. Paskaa se tulee olemaan, tiedetään. Ihan niin kuin True Blood.



Viime aikoina on tullut katsottua jalkapallon Confederations Cupia. Parasta viihdettä oli ottelu Italia-Japani (4-3). Japani olisi niiiin ansainnut voiton ja minusta tuli Japani-fani. Ja tietysti myös Tahitin. :) Ja mitä jalikseen tulee niin yhtä asiaa en ole vuoteen ymmärtänyt: Miksei Espanjan Torres saa ikinä pelata (paitsi Tahitia vastaan) vaikka tekee aina kentälle päästessään tulosta.

Kali ulkona juhannuksena

Ensimmäisen kerran tänä kesänä. Jotain öttiäisiä on löytynyt sekä minusta että Kalista. Kissan ulkoiluttaminen on vaarallista touhua.










14. kesäkuuta 2013

Laskut ovat roskapostia

Verenpaine nousi ihan pikkuisen kun posti toi keskiviikkona maksumuistutuksen DNA:lta. E-laskut ovat niiin käteviä. Varsinkin silloin kun ei saa laskusta mitään ilmoitusta, ja seuraa maksumuistutus. Olen saanut e-laskusta ilmoituksen huhtikuussa ja kesäkuussa, mutta en toukokuussa. Eikä se lasku edes näkynyt verkkopankissa hyväksymättömissä laskuissa, mistä olisin sen jopa huomannut.

Ja kaiken syylliseksi paljastui Yahoon sähköposti, joka on näköjään jossain vaiheessa ruvennut siirtämään viestejä spammi-kansioon, ei tuollaista ennen ollut. Olinkin ruvennut ihmettelemään miksi saan nykyään niin paljon vähemmän roskapostia. Ja miksi viime aikoina esimerkiksi palkkalaskelmanikaan eivät ole tulleet perille. (luulin palkanlaskijan vain laiskottelevan) Eli pitää olettaa että ilmoitus toukokuun laskusta on mennyt roskapostikansioon. Sieltä löytyikin vaikka mitä..

Tiistaina kävin työkkärissä. Siellä on systeemi hiukkasen muuttunut, enää ei oteta heti aluksi vuoronumeroa vaan jonotetaan kaikki yhdessä infotiskille. Olihan se kahden vuoronumeron systeemi typerä, mutta ei tämäkään hyvä tai edes parempi ole. Joo, mihinkään ei voi olla tyytyväinen.

Ihmettelen kovasti miksei krapulaa mainosteta laihdutuskuurina? Työkkärireissulla farkut meinasivat tippua jalasta.

Sitten tapahtui semmoinenkin ihme että kaadoin lauantain viininjämät viemäriin. Viinin juomisessa on tosiaan se huono puoli että jämiä jää aina, sillä en todellakaan vedä koko pulloa kerralla. Ja avattu viini pilaantuu nopeasti, varsinkin tuo olisi sillä siinä ei ollut edes kunnon korkkia. Oli nimittäin ensimmäinen luonnonkorkkinen viinini. Enkä muuten saanut sitä pulloa itse auki. Juhannuksena ajattelin juoda vain pikkupullon Gato Negroa, eli sitä samaa jolla aloitin viininjuojan urani joulukuussa.

Laskinpa huvikseni kuinka montaa erilaista teetä minulla on, yli 20. En silti ole mikään oikea tee-fani, sillä en ole juurikaan harrastanut irtoteetä. Minulla on ollut kolme erilaista irtoteen suodatinta, ja jokainen niistä on päästänyt läpi mukiin niitä irtoteen hippusia, hyi. Mutta jee, nyt löytyi jopa sellainen suodatin joka ei päästä paskaa läpi, iHerbistä:  The Tao of Tea, Easy Tea Brewer. Uskalsin tilata kun kehuttiin ja toimii.

Kalinraikas lasinalunen.

Kissoille ruokaa Zooplussalta

Oli tarkoitus tehdä tilaus Zooplussan Suomi-puolelta jo monta kuukautta sitten, mutta se toteutui vasta nyt. Halusin tehdä tilauksen lähinnä siksi että tuolta puolelta saa halvemmalla ja isommissa pakkauksissa Iamsin märkäruokaa. Nyt tulikin tilattua 66 pussin pakkaus. Hiekkaa en tilannut koska sitä saa comista halvemmalla. Käytin myös hiukan bonuspisteitä, koska osa oli vanhenemassa kesäkuun lopussa. Vain yksi paketti tällä kertaa, reilut 23 kiloa.


12. kesäkuuta 2013

Mustan tikarin veljeskunta: Sisäpiirin tietoa

Luulin tämän kirjan olevan ihan erilainen. Yleensä fanikirjat ovat näyttäviä ja täynnä kuvia, tekstiä on vähemmän. Tämä järkäle sen sijaan on ihan samanlainen kuin muutkin sarjan kirjat, 640 sivua täyttä tekstiä. Ei siis todellakaan mitään kevyttä kesälukemista.

Yksi asia joka häiritsi minua tässä kirjassa on sen 'vanhuus', kirja on ilmestynyt englanniksi jo vuonna 2008. Eli ajan tasalla ei tosiaankaan olla.

Voipi sanoa että jätin tästä kirjasta lukematta varmaan yli puolet, niin moni asia ei kiinnostanut, kuten esimerkiksi J.R. Wardin haastattelut veljien kanssa. Eniten minua kiehtoivat tarinat kirjojen synnyn takana, erityisesti se miten sarja sai alkunsa.

Mustan tikarin veljeskunta: Sisäpiirin tietoa

11. kesäkuuta 2013

Kattihaaste #22: Hylly

Tapsa on tykännyt hyllyistä pennusta asti. Jos siinä on kissan mentävä kolo, niin... hyvin mahtuu.









Kattihaaste

10. kesäkuuta 2013

Verta lattialla

Perjantaina kesken syömisen huomasin lattialla kaksi veripisaraa. Vieläkään ei ole mitään varmaa tietoa siitä mistä ne olivat peräisin. Todennäköisin syyllinen on Kali, sillä se oli juuri kulkenut siitä kohdasta. Mutta eipä ole verta näkynyt muualla, ei haavoja kissoissa, ei verta niiden perseissä tai hiekkalaatikon jätöksissä. Ja kaikki kissat voivat normaalisti. Toki tilannetta pitää seurata koko ajan. Ja Kalin olen viemässä eläinlääkäriin lähiaikoina joka tapauksessa.

Kissat toimivat näköjään myös lämpömittareina. Helteillä ne eivät tosiaan syöneet paljoa eivätkä jaksaneet tehdä juuri muuta kuin makoilla, eivät riehuneet. Heti kun lämpötila laski hieman se riehuminen alkoi taas. Kali nukkuu aina varsinkin öisin parvekkeella, mutta helteellä se ei halunnut mennä parvekkeelle ollenkaan. Olle sen sijaan makasi kaikki päivät parvekkeella, siinä yli 50 asteen lämmössä. Kyllä hirvitti että se saa jonkun lämpöhalvauksen.

Kissanmaitoahan minä noille annan helteillä, että saisivat nesteitä. Tosin Kali on melkein ainoa joka sitä innolla juo. Tapsalle ei kelpaa ollenkaan, ja Ollelle vain silloin kun maito ei ole ollut vielä jääkaapissa. Ollelle ei kelpaa koskaan ruokakaan joka on käynyt jääkaapin kautta.

Meilläkin on nyt vihdoin pöytätuuletin, halvin maksoi Motonetissä 12.90. On yllättävän hiljainen. Kissoista Olle pelkää tuuletinta, Tapsa ei ole moksiskaan.


Alkoholissa marinoitu

Lauantaiyönä oksensin heti kotiin tulon jälkeen. Onneksi en sentään taksiin. Ale Pupissa oli ainoana Absolutina Citronia, jota juuri halusin. Milloin oikein opin etten saa juoda kuin kaksi drinkkiä, en koskaan sitä kolmatta.

Krapula on ollut hiton paha. En tiedä olenko koskaan syönyt krapulapäivänä niin vähän kuin sunnuntaina, vain yhden pienen jugurtin ja vähän juustoa. Järkyttävintä oli että minulle nousi lähes kuume, 36.9. Se on kuitenkin asteen verran normaalilämpöäni korkeampi. Kuvittelin jo vaikka mitä kauheita tauteja, kunnes selvisi että lämmönnousu voi kuulua krapulan oireisiin. Tänään en mennyt edes lukuvuoden viimeiseen tenttiin, koska olo on vieläkin niin hutera, lähinnä syömättömyyden takia.

Seuraavana juhlimislistalla olisivat sitten juhannus ja synttärini. Jokohan tajuaisin olla ottamatta liikaa? Mutta pakkohan sitä on synttärinä juoda kokonainen kuohuviinipullo, kun ei ole ketään sitä jakamassa.


6. kesäkuuta 2013

Viimeinen True Blood-kirja: Dead ever after

Charlaine Harrisin kirja Dead ever after on Sookie Stackhouse-sarjan 13. ja viimeinen osa

Luin kirjan reilussa vuorokaudessa, niin paljon halusin tietää miten Sookien tarina päättyy. En ole koskaan lukenut mitään englanninkielistä kirjaa läheskään noin nopeasti.

En tykännyt siitä että sarjan aikaisemmista osista poiketen tapahtumia ei kerrottu pelkästään minä-muodossa Sookien näkökulmasta, vaan mukana oli muutakin paskaa. Jos on tähän asti pystynyt pitäytymään pelkästään yhden ihmisen näkökulmassa, olisi niin pitänyt pystyä tekemään vielä viimeisessäkin kirjassa. Tämä on Sookien tarina, eikä kenenkään muun.

Monet fanit eivät ole pitäneet ollenkaan siitä miten sarja loppuu. Charlaine Harris on saanut siksi jopa tappouhkauksia, sairasta. No loppu ei tosiaankaan ollut sellainen kuin toivoin, mutta tykkäsin siitä silti. Ymmärsin hyvin syyt päätösten takana.

Olen iloinen siitä että onnistuin pysymään täysin spoilerivapaana, vaikka meninkin klikkaamaan tuon ylläolevan linkin auki. Suljin sen myös aika hiton nopeasti kun tajusin mistä on kysymys.

Suoraan sanottuna tämä kirjan kansi on aivan karmea, niin hirveä ja kirkas oranssin väri että sattuu silmiin.


Your life was not right when you were actually surprised that someone didn't want to kill you. 

Jos etsit juonipaljastuksia kirjasta niin täältä löytyy (englanniksi)

Charlaine Harris threatened by fans over final Sookie Stackhouse novel

Vielä näköjään julkaistaan yksi kirja jossa käsitellään Sookien universumia: After Dead: What Came Next in the World of Sookie Stackhouse

5. kesäkuuta 2013

Kali Elektra 8 vuotta



4. kesäkuuta 2013

Helle on perseestä

Parvekkeella lähes +50, makkarissa +29...

Heti kun lämpötila alkoi lähestyä +20 astetta olo kävi tosi tukalaksi, ei edes ruoka meinaa maistua. Salaatilla tässä on eletty viime ajat. Vilukissan kai pitäisi olla helteistä innoissaan... Flussan aikana tuli tajuttua että normaali ruumiinlämpöni on 35 piste jotain. 36.6 tuntui täydeltä kuumeelta ja heti huomasi olosta kun lämpö oli laskenut "normaaliin" eli alle 36:n.

Eilen kävin Kontissa, ei siellä mitään ollut. Kuopion uudelta kirpparilta löytyi Sims 2-lisäri Matkoilla. On sitä aiemminkin näkynyt jossain mutta aina liian kalliilla, nyt hinta (2,50) miellytti. Kävin myös Jyskissä tarkoituksena ostaa pimennysverho kun olivat tarjouksessakin, mutta kaikki kolme väriä olivat loppu. Nyt vituttaa kuin pientä sikaa?

Ja totta kai poltin ihoni sillä reissulla. Mitäs odotin bussia taivasalla 20 minsaa. En kestä aurinkoa yhtään vaikken edes ole ginger. Saan helposti päänsärkyäkin auringossa.

Perjantaina aioin katsoa Amazing Racen jakson Katsomosta, olihan finaali tiedossa jo seuraavana päivänä. Mutta eipä se jakso sitten toiminutkaan, meinasi iskeä paniikki. Ihme kyllä sain jakson ladattua torrentina.

Kalin takapää tärisi oudosti perjantaina, ja taas eilen. Sitä itseäänkin selkeästi häiritsee tärinä kun yrittää nukkua tai levätä. Kissoillekaan ei oikein ole ruoka maistunut helteillä.

2. kesäkuuta 2013

Kirja: Perillä

Ally Condien kirja Perillä on tulevaisuuteen sijoittuvan trilogian päätösosa. Täytyy myöntää etten ole erityisemmin pitänyt koko sarjasta, se on ollut mielestäni tylsähkö. Silti halusin kai näköjään lukea sen loppuun asti. Kertomistyyli on kieltämättä erikoinen, sanat ovat... valuuttaa.

Tämän sarjan viimeisen osan kanssa minulla oli muutama ongelma. Ensinnäkin en oikein muistanut mitä edellisessä osassa tapahtui. Monet sivuhenkilöt olivat siksi minulle lähinnä pelkkiä nimiä. Varsinkin kirjan alkupuolella sekoitin koko ajan kirjan kaksi miespäähenkilöä toisiinsa, en muistanut kumpi on kumpi. Sekin vaivasi etten lukua lukiessani muistanut kuka sen kertojaminänä olikaan sillä kertaa. Ja vasta lähellä loppua minulle selvisi että hahmo jota olin koko ajan pitänyt miehenä olikin nainen. Jos kirjan olisi lukenut englanniksi niin noin ei varmaan olisi päässyt käymään?

Silti halusin niin kovasti tietää miten tämä trilogia päättyy että luin kirjaa loppua kohti nukahtamisen partaallakin vain lisää ja lisää. Piti päästä äkkiä loppuun. Siksikin että ensi viikolla odottaa taas viisi uutta kirjaa...


"Toivon että löydät rakkauden."
Sitä toivon enemmän kuin mitään muuta, ehkä jopa enemmän kuin omaa onneani.
Ja tavallaan se ehkä tarkoittaa, että rakastan Xanderia kaikkein eniten.

Odotan.
Ja vaikka mitä tapahtuisi, hän muistaa minut. Sitä ei kukaan voi ottaa minulta pois. ...
Hän tietää että olin täällä. Ja että rakastin häntä.
Sen hän tietää aina, ellei päätä itse unohtaa.