27. maaliskuuta 2010

Kipuinen ihminen

Torstaina alkoi alaselkään sattua. Aina tietyssä asennoissa vihlaisee. Tuota selkäkipua minulla on ollut aikaisemminkin. Tekee pahimmillaan mahdottomaksi esimerkiksi kumartumisen.

Perjantaina kaaduin kadulla. Tiesin että siinä kohti on tosi liukasta ja menin varovasti, mutta silti. Onneksi pää ei osunut maahan. Eniten sattui vasempaan olkapäähän ja pakaraan. Tuo olikin ensimmäinen kaatuminen tänä talvena, viime talvenahan todennäköisesti mursin häntäluuni. Nyt kaatumisen jälkeisinä päivinä eniten on sattunut oikeaan reiteen.

Kyllä nyt tuntee itsensä raihnaiseksi kun niin moneen paikkaan koskee. Mukana on tietysti tavalliset vatsakivutkin, ja Sims 2-pelin peluusta kärsii yläkroppa. Ja kaiken huipuksi Tapsa puraisi persiistä. Se on usein turhankin innoissaan kun tulen kotiin, ja antaa "pusuja".

26. maaliskuuta 2010

True Blood

Vampyyrisarjaa True Blood oli odotettu ja hehkutettu pitkään ennen sen alkamista. Sarja on ollut minulle pettymys. (Melkein) kaikki hahmot ovat ällöttäviä ja äärimmäisen ärsyttäviä. Vampyyri-Billkin on kaikkea muuta kuin sympaattinen, pahat pojat kuuluvat hirteen eivätkä romanttisiksi sankareiksi.

True Blood perustuu kirjasarjaan jota on ilmestynyt USA:ssa jo kymmenisen osaa. Suomeksi ensimmäinen osa ilmestyy vasta kesäkuussa. Lainasin ensimmäisen kirjan Dead until dark kirjastosta. Yllättävää kyllä pidin kirjasta paljonkin ja haluan lukea loputkin osat. Suurin juonipaljastus on tietysti tämä: Elvis ei ole kuollut vaan elää vampyyrinä! Paitsi että vampyyrit ovat kuolleita, hmm...

Kirjastokin oli hankkinut tuota True Blood-kirjasarjaa kokoelmiinsa mutta jostain syystä toinen ja kolmas osa puuttuivat. Tein niistä hankintatoiveen ja nyt nuo kirjat ovatkin tulossa minulle.

Eniten minua kiinnostaa aina kirjan ja siitä tehdyn elokuvan/sarjan erot. Siksi aion seurata True Bloodia jatkossakin. Esimerkiksi: Miksi ihmeessä sarjaan piti lisätä maailman oksettavin hahmo Tara, jota ei ole kirjassa ollenkaan? Kun sarjoja tehdään mukaan on aina pakko ympätä täysin turhia sivujuonia, kuten Dexterissäkin.

23. maaliskuuta 2010

Kauhukohtauksia ja kutinaa

Viime aikoina yöt ovat olleet hirveitä. Kauhukohtauksia on monta ennen kuin saan nukutuksi. Viimekin yönä noin kuusi. Ja toissayönä sydän ei meinannut asettua millään, hakkasi kovaa pitkään kauhukohtauksen jälkeen. Yleensä syke menee normaaliksi nopeasti. Myöskin ihottumat ja kutina ovat taas pahentuneet. Kutina on pahinta juuri öisin. Raavin itseäni unissanikin. Ihottumat paranevat käsittämättömän hitaasti. Pohkeissa on vieläkin läiskiä vaikka en ole raapinut niitä moneen kuukauteen. Ja minähän haluan pitää hameita tänä kesänä vaikka jalat näyttäisi kuinka karmeilta. Vastikään ostin huutiksesta taas yhden vaaleansinisen ihanuuden.

Eilen shoppailin cityssä muutaman tunnin. Hain pankista uuden Electronini. Laitoin hakemukseen että haluan kortiin postitse kotiin, silti se piti hakea konttorista. En ymmärrä miksi tuollainen vaihtoehto edes on hakemuksessa jos se ei kerran oikeasti ole mahdollista? Kotiin ei ole vieläkään tullut mitään ilmoitusta siitä että kortti on haettavissa, huomasin vain nettipankissa että kortin tila on "konttorissa". Mutta onpahan hieno kortti, lähes kokomusta. Ja toimikin jo jopa. Ja muistin tunnusluvunkin.

Kävin keskustan uudessa Musti ja mirri-liikkeessä. Paljon oli tavaraa ja valikoimaa. Olisi ollut myös kuivaruualle sopivia kuppeja, mutta tietysti kalliita. Ostin vain halvimman mahdollisen ruohon ja yhden Tabithan suosikkipallon. Värivalikoima niissä oli muuttunut mustaksi ja harmaaksi. Ja pallon äänikin on erilainen kuin ennen. Yllättävää kyllä Olivia sai pakkomielteen mustasta pallosta ja leikki sillä koko illan. Tabitha jäi lehdelle soittelemaan.

Kävin vaihteeksi toisessa luontaistuotekaupassa, kun huomasin Maken mehiläistilan sivuilta että heidän tuotteitaan on siellä myynnissä. Halusin mahdollisimman luonnonmukaisen kosteusvoiteen. Tuoksuista valitsin vähiten lemuavan eli sitruunan. Valitettavasti on tullut jo aiemmin todettua että esimerkiksi kookosöljyn käyttäminen kosteusvoiteena aiheuttaa minulle hirveän kutinan joka puolelle. Ja niin valitettavasti teki myös tämä mehiläisvahavoide, vaikka mehiläisvahan pitäisi olla ns. luonnon kortisonia. Minun on kai pakko käyttää noita teollisia myrkkyjä. Terveyskaupassa on näemmä myös kookosöljyä. En tiedä pitäisikö joskus uskaltaa kokeilla kun on eri merkkistä kuin käyttämäni. Kävin Luonnonravinnossa ostamassa tuttua merkkiä. Kerran tilasin netistä eri merkkistä ja on niin pahaa että voin käyttää vain ulkoisesti. Minähän laitan kookosöljyä aina teehen.

Sitten olikin aika mennä Giggeliä vastaan juna-asemalle. Luulin olevani etuajassa mutta olin asemalla vasta kun kuulutus oli jo mennyt ja juna oli jo saapunut kun menin laiturille. Samassa junassa oli kuulemma ollut joku Marco Hietala.

Kävin monessa kaupassa katsomassa löytyisikö kissojen kuivaruokakupeiksi soveltuvia lautasia. Ei löytynyt. Kun menin Anttilaan ostamaan lautasia jotka näin siellä jo lauantaina, niitä oli enää vain kaksi jäljellä kun olisin tarvinnut kolme. D'oh. Sen siitä saa kun ei osta heti jotain sopivaa nähdessään. En tiedä mitä tekisi sen kolmannen kupin kanssa. Pitäisikö ostaa kalliilla Mustista ja mirristä?

Reissu oli turhan rankka. Jotain kymmenisen vuotta olen käyttänyt talvikenkiäni eikä ikinä ole ollut mitään ongelmia, niillä on ollut hyvä kävellä. Tänä talvena noita kenkiä käyttäessä on aina heti ensiaskeleilla alkanut varpaiden nivelkivut.

Jokin aika sitten huomasin Veljmiehessä uutuusteen, Twiningsin vihreä tee + karpalo. Ajattelin että maistuu varmasti pahalta mutta onkin herkkua. Myöskin Pirkan sweet chili-kanapihvit ovat uusinta namiani.

Tilasin jokin aika sitten Kauneus ja terveys-lehden. Se on aina ollut suosikkilehteni, vaan eipä ole enää. Lehti uudistui jokin aika sitten ja muuttui näköjään huonoksi. Nyt on paljon vähemmän asiaa ja tekstiä, enemmän ja isompia kuvia ja fontteja. Harmi, mutta eipähän tarvitse enää ikinä tilata/ostaa kyseistä lehteä. "Uudistus" oli ihan samanlainen kuin Savon sanomilla, jonka sivumäärä pieneni radikaalisti. Uudistus oli siis vain vähennys, kuten äitini totesi.

Minua ärsyttää suunnattomasti lehtien tilaajalahjat. Yleensä ne ovat aivan hirveää kuraa, mainoslaukkuja ja rihkamakoruja. Pahinta on ettei noista tilaajalahjoista pysty ikinä mitenkään kieltäytymään. En halua nurkkiini turhaa kamaa, siksipä kaupanpäälliset estävät tehokkaasti minua tekemästä lehtitilauksia. Nytkin tekisi mieli tilata Elle-lehti, mutta kiitos typerien ilmaislahjojen en niin tee.

Tuon Kauneus ja terveys-tilauksen tein siksi että kerrankin oli kunnollinen tilaajalahja. Lumenen meikkejä, jotka saapuivat postitse eilen. Onnistuin kikkailemaan tilauksen ovelasti itselleni Tradedoublerin kautta, ja niinpä puolen vuoden hinnaksi jäi vain 15 euroa. Meikkien arvo on yli 50 euroa, joten jään plussalle.

Eilen tuli myös ilmainen Bilanx-kissanruokanäyte.

21. maaliskuuta 2010

Tapahtumarikas viikonloppuni

Perjantaina oli töissä ihan liian rankkaa. Jo heti alussa kroppani ei kestänyt liian suurta rasitusta ja minua rupesi oksettamaan, heikottamaan eikä henkikään tuntunut kulkevan kunnolla. Vaikeaa oli. Odotetusti en sitten kotona saanut nukuttua. Olin hereillä vielä aamuyhdeksän jälkeen. Sitten kun sain nukuttua Tabitha herätti minut NELJÄ kertaa riehumalla. Yhdentoista maissa oli vuorossa jo viides herätys kun Giggeli tuli kotiin. Sitten saikin nukkua häiriöttä peräti pari tuntia.

Lauantaiaamuna olin jo ennen kahdeksaa odottamassa kauppojen avautumista. Olin kyllä tosi pettynyt siitä ettei ollut ketään jonottamassa Uusikuu-dvd:tä. Oli vain pari mummoa. Ryntäsin ensimmäisenä Anttilan yläkertaan. Kalille on ilmestynyt aknea leukaan, ja muoviset kuivaruokakupit pitää siksi vaihtaa parempiin. Anttilasta löytyikin jopa sopivanmalliset lautaset. Pitää olla tarpeeksi laakea ja pitää olla reunaa. En tosin ostanut vielä, pitää katsella valikoimia myös muualla. Epäilen että eläinkaupoissa ei ole sopivia.

Kun tulin kotiin rupesin nukkumaan. Herättyäni imuroin ja pesin lattiat. Sitten join yhden Lidlin omena light-siiderin ja pelasin ensimmäisen kerran Gamecube-peliä True crime: Streets of LA, jonka hankin jo kuukausia sitten. Muutamalla eurolla Ebaystä. Rakastan peliä Crazy taxi, ja True crime tuntuu olevan evil versio siitä. Saapi kruisailla autolla kaduilla ja tappaa ihmisiä ajamalla päälle tai ampumalla. Yhden pikaruokaraflan luona järjestin todellisen massamurhan ajamalla ihmisten päälle etu- ja takaperin, ja siinä sumassa muutkin ajoivat ihmisten päälle. Lopulta siinä kohdalla oli hirveä määrä ruumiita.

Nauraa räkätin kun kontrollit eivät ole oikein hallussa ja ammuin aina "vahingossa" viattomia sivullisia. Tosin olen todellinen bad cop, tapan aina kaikki uhritkin enkä vain pahiksia. Kerrankin panttivankitilanteessa en tajunnut roiston jo kuolleen ja ammuin vielä uhrinkin kaupan päälle. Peli on onneksi tarpeeksi helppo, eteenpäin pääsee vaikkei läpäisisikään tehtäviä.

Tällä viikolla olen pelannut pitkästä aikaa pelejä Sim City 3000 ja Sims 2. Ensiksimainittua etsin pitkään ja hartaasti. Enkä löytänyt. En edes meinannut katsoa Gamecube-pahvilaatikon sisälle kun ajattelin ettei peli sinne mahtuisi. Mutta Giggeli katsoi ja siellähän se peli oli. Sim Citystä sai nyt innostumaan Facebookin Social City-peli. Siinäkin rakennellaan kaupunkia.

Sims 2-pelissä katsoin aiemmin tällä viikolla mitä kuuluu similleni Persikalle, ja eilen sirryin Persikan tyttären Aprikoosin huusholliin. Seuraavaksi taidan homostella Myytinmurtajien kanssa.



Moni lääkäri määrää voita

12. maaliskuuta 2010

Kissakuvahaaste 130: Patteri

Talvipakkasilla Tabithan suosikkipaikka on patterin lämmössä.




Kissakuvahaaste

8. maaliskuuta 2010

Mysteeri selvisi

Pankissa kerrottiin että korttini tietojen epäillään joutuneen vääriin käsiin. Semmoinen ilmoitus oli kuulemma tullut Luottokunnalta. Ei ole mitään tietoa siitä missä (nettikaupassa) se tietomurto olisi tapahtunut. Viime aikoina en tosin ole käyttänyt kuin Zooplussaa. Uskaltaako sieltä enää tilatakaan? Pitää kai olla tyytyväinen siitä että tiliä ei ole tyhjennetty. Tilasin uuden kortin, saa nähdä miten kauan kestää sen tulossa. Pistin kaikki turvarajat alhaisiksi. On outoa joutua maksamaan kaupoissa käteisellä.

Kirppareilta löytyi pari kissakoristetta, joista toinen on sininen "kiinalainen onnenkissa". Ei tainnut tuoda onnea edelliselle omistajalleen kun kerran myi pois. Tavarameressä oli myös Barbie-lehti vuodelta 1987. Kyseinen numero minullakin oli aikoinaan. Ah, muistoja... Parasta Barbie-lehdissä olivat fotonovellit. Niiden tarinoita yritin sitten toistaa omilla barbeillani.

Noin 17 vuotta vanha toppatakkini on todellakin hajoamispisteessä. Nyt on iso reikä jo päällyspuolellakin ja täyte uhkaa tulla ulos. Katselin Tavarameressä montaa toppatakkia. Ihan kivoja olivat, hinnoiltaan noin 7-8 euroa. En silti ostanut mitään ainakaan vielä. Mietin pitäisikö minun uhrata nykyinen untuvatakkini työtakiksi. Minulla kun olisi myös kolmas toppatakki, jonka sain ilmaiseksi serkultani ja jota en ole vielä kertaakaan käyttänyt. Sitä vaan ei voi käyttää työtakkina kun on väriltään vaalea.

Sokoksella oli uutta Clipperin teetä. Nykyisenihän on vihreä tee + aloe vera, tähän uuteen on lisätty noiden lisäksi sitruunaa. Toivottavasti olisi juotavaa.

Valitsin shoppailupäivän aika huonosti, sillä hiihtoloman takia kaupoissa oli kova ryysis. Teki mieli käydä Mäkkärissäkin mutta ei sinne teinien sekaan viitsi mennä.

Keräsin kauan Zooplussan bonuspisteitä että saisin niillä hankittua ilmaisen kissanpedin. Arvasin kyllä että kissat eivät sitä tykkäisi käyttää ja niinhän siinä kävi. Kissat eivät pariin kuukauteen menneet petiin. Mutta sitten käänsin pedin väärinpäin... ja parin minuutin päästä Tapsa makaili siinä tyytyväisenä. Kummallinen on kissan mieli.

6. maaliskuuta 2010

En ole edes Electronin arvoinen

Jostain kumman syystä pankki on lakkauttanut Visa Electron-korttini. Kun yritin maksaa kortilla ruokakaupassa niin väitti ettei tilillä muka ole katetta. Onneksi oli tarpeeksi käteistä mukana. Kyllä vaan hävettää kun kassaneiti ja muut samassa jonossa olleet luulevat nyt mua köyhäksi.

Verkkopankissa kerrotaan että minulla "ei ole kortteja". Kiva. Vielä eilen taisi olla. Kaiketi Ebay-ostokseni veloitus on ehtinyt mennä.

Pitää mennä maanantaina pankkiin vähän kyselemään että mitä ihmettä. Syyn ja selityksen on parasta olla helvetin hyvä. Ei suinkaan yhtään vi-tu-ta.

5. maaliskuuta 2010

Mitäpä minulle kuuluu

Olin siis tuossa viikko sitten kipeänä eli flunssassa. Viikonloppuna oli ikävää olla töissä, varsinkin kun sunnuntaina piti yrittää hillitä itseään etten tappaisi itseäni liialla vauhdilla kun oli kiire kotiin katsomaan Suomen pronssiottelua.

Jalka on vieläkin kipeä. Toissayönä pohkeeseen iski kova suonenveto. Opinpahan olemaan eli ottamaan magnesiumia joka ikinen päivä. Tauko näköjään kostautuu ikävästi.

Eilen Lidlissä ostin noin 12 tölkkiä kevytsiidereitä, ihmiset katsoivat vähän pahasti. Olen kai sitten joku juoppo. Tänä viikonloppuna ajattelin juoda peräti yhden siiderin. Biletystä ei ole tiedossa sillä Sherry on kissanäyttelyssä.

Pari yötä sitten näin unen jossa olin keilahallilla enkä löytänyt sopivan kokoisia kenkiä. Lopulta kaikki kengät vietiin pois. Menin vaatimaan rahojani takaisin kun keilauksesta ei tulisikaan mitään. Tosielämässähän saimme keilata vain 50 minuuttia vaikka olimme maksaneet tunnista, joten tuo jäi ilmiselvästi siis vaivaamaan. Epäreilua. Ja oikeastikin oikean kokoisten kenkien löytäminen oli vaikeaa, kokeilin montaa paria ennen kuin löytyi tarpeeksi siedettävän pieni. Taisi olla koko kuusi. Sopivaa palloakaan ei meinannut löytyä. Kaikki liian painavia. Siihen ainoaan joka oli tarpeeksi kevyt mahtui sormet juuri ja juuri.

Kissat tiputtivat television lattialle viime viikolla. Tai siis Tabitha tiputti. Tabitha oli television päällä, kissat säikähtivät jotain ja ketjureaktio seurasi kuten tavallista. Onneksi televisio tippui sivulleen eikä särkynyt.

Ostin itselleni Ebaystä pinkin kissalaukun... Tarvitsisin kylläkin (vaalean)sinisen tai mustan kesälaukun, jos ees mittään. Mutta eihän nättejä löydy, suurin osa laukuista on hirveitä. Varsinkin kalliit merkkilaukut näyttävät useimmiten siltä kuin joku olisi oksentanut niiden päälle.

Partyliten musta kissa

Parisen kuukautta sitten tein löydön huutiksesta. Eräs myyjä myi Partyliten musta kissa-somistetta tietämättä ollenkaan miten arvokkaasta tuotteesta on kysymys. Lähtöhinta oli vain euron. Ilmoituksessa ei mainittu sanallakaan Partylitea, joten muita huutajia ei kohteeseen eksynyt ja jouduin pulittamaan kissasta vain kaksi euroa plus postikulut. Kissan normaalihinta on noin 35 euroa.

Musta kissanpentu olisi myös kiva saada. On vaan niin ettei toista kertaa tule onni potkaisemaan tällä tavalla. Partyliten tuotteet ovat järjettömän kalliita. Onneksi en ole niin tyhmä tai rikas että minulla olisi niihin varaa.