Taitaa se Halloweeni olla tänään.

Lisää kissaa.

Palloleikkiä.

Kulutin tänään cityssä surutta rahaa. Pelkästään Sokokselle meni satanen, kun ostin bussikortin ja lipun Kalpan otteluun.

Ensimmäiseksi kävin Kontissa. Olihan siellä kaikkea kivaa muttei mitään mikä olisi ollut pakko saada. Ja olin luvannut itselleni ennen sinne menoa että en tee mitään heräteostoksia vain sen vuoksi kun on niin mahdottoman halpaa, vaan ostan vain sellaista mitä oikeasti tarvitsen ja mille on käyttöä. Viimeksi ostamaani ihanaa vaaleansinistä hametta tulen tuskin koskaan käyttämään.

Sitten menin Sokokselle. Onneksi jääkiekko-otteluun haluamani paikka oli vapaana, niin että pääsen äitin viereen. Tosin minun onnellani paikka on silti väärä, ja olen kirjoittanut väärin ylös äitini paikan. Ja mitä jos äiti ei edes kyseiseen otteluun tule? No sen näkee sitten kahden viikon päästä. Valitsin tuon Hifk-matsin sen vuoksi että se on ainoa maanantai-ottelu. Suurin osa peleistä on torstaisin ja lauantaisin, eivätkä ne päivät oikein minulle sovi.

Sokokselta ostin myös kaulahuivin. Sopivasti löysin sellaisen heti alekorista. Kriteerini oli että huivin pitää olla täyttä puuvillaa, ja tietysti hyvän värinen. Sininen tuo on, ja jotain lurexlankaa siinä on koristeena.

Alkossakin kävin, vaikka meinasin unohtaa kokonaan. Kauan pähkäilin mitä vodkaa ostan. Olisikohan Koskenkorva vodka sokeritonta, kossu kun ei ole? Tuttua Magic Iceä otin lopulta.

Sitten menin ostamaan apteekin tyhjäksi. Olisin ostanut enemmänkin, jos käsiin olisi mahtunut. Kaikista lääkkeistä otin halvimmat versiot. On se hyvä että nykyään on noita vaihtoehtoja. Antihistamiiniakin ostin, saa nähdä tuleeko sitä kutinasta huolimatta käytettyä. Tabletit pitäisi tietysti niellä kokonaisina, mutta minä meinaan pureskella ne. Tiedä sitten mitä siitä seuraa. Teki mieli kysyä farmaseutilta. Kaipa se vaikuttaa imeytymiseen.

Anttilasta ostin tulostinpaperia. Viime viikolla jäi paperia jäljelle peräti kolme arkkia kun veli kävi kopioimassa todistuksiaan.

Bussissa tajusin mitä olin unohtanut. Reseptin uusimisen. No, tarkoitus onkin viedä se uusittavaksi silloin kun jää sopivasti luppoaikaa ennen bussin tuloa.

Käviköhän tv-lupatarkastaja tänään pimputtelemassa ovikelloa? Ihan turhaan, en minä ovea hulluille aukaise.

Yöllä kisu herätti ennen herätyskellon soimista. Kun en suostunut nousemaan ylös se käpertyi jalkojeni viereen ja pureskeli niitä. Ihana olento. Aamulla sitten se herätti minut kesken makeimpien unien ennen kahdeksaa ja puri ja raapi urakalla. Kakkapää.

Kimi Räikkönen aka Räkä.

Sherryltä tuli kiva viesti..

Kauhukinkerit;->

Tervetuloa lauantaina 3.11.2007 klo 17, jolloin kohotamme Mustan Surman kauhumaljat.Tarjolla lisäksi mm.Karmivan Suopedon kosto ja Maria Verisen vertahyytävä kirous... Kauhukartanossa Teitä odottaa Lady Spiderella ja Herra Kalmankieli helvetillisen tunnelman kera...

Miksi kissanomistaja nukkuu huonosti.

24-sarjan seitsemännen kauden traileri.

Viime yönä kissa herätti ennen puolta kolmea. Teki mieli sanoa että hulluko oot? Kaipa se kuvitteli ruokaa saavansa.

Tiesin ettei ollut kovin hyvä idea käyttää lahjakortteja ruokakaupassa ruuhka-aikaan, mutta minkäs teet. Tarvitsin kolikoita bussikyytiin. Kassaneiti ei ollut moisia lahjakortteja koskaan aiemmin nähnytkään, ja kysyi neuvoa viereiseltä kassalta. Eipä sekään auttanut vaan hänen piti vielä soitella jonnekin. Kumma kyllä minua ei nolottanut vaikka jono takanani seisoi. Ajattelin että semmoista se on. C'est la vie. Eikä edes minun vikani. Köh.

Lahjakortithan olen saanut Savon Sanomien paneeliin kuulumalla. Kyllä on kannattanut vastata noin 150 kyselytutkimukseen, kun palkaksi on saanut siitä työstä 2 kpl 10 euron K-ryhmän lahjakorttia. Pääsee tosi hyville tuntipalkoille.

Pitäisiköhän ruveta laiskaksi ja ostaa bussikortti? Äiti sitä alunperin ehdotti. Talvikaudella voisikin olla ihan hyödyllinen. Ongelmana on se ettei kolikoita bussiin juuri koskaan ole, koska maksan harvoin kaupoissa käteisellä.

Olen viime päivinä miettinyt pääni puhki mihin jääkiekko-otteluun menisin. Vaihtoehtoja on ihan liikaa... Aion yllättää kausikortti-äitini ilmestymällä joku kerta hänen viereensä otteluun.

Kissaakin kiinnostaa Prison Break.

En kestä tätä kutinaa. Kohta olen pelkkää ihottumaa. Haluaisin vain raapia, raapia ja raapia. Ja kirkua. Mietin jo mitä ihmettä laitan Halloweenina päälle että ihottumat peittyisivät. Tilannetta ei helpota kisun aiheuttamat lukemattomat naarmut jotka parantuessaan kutisevat. Argh. Tänä aamuna sain pari pitkää naarmua vatsaani kun kisu hyppäsi kohta käsissäni ollutta ranneketjua, joka oli sille täysin vastustamaton.

Laitoin aamulla tulikivenkatkuisen palautteen A-lehdille. On uskomatonta miten he osaavat aina sössiä asiat. Jo vuosia sitten lopetin saman syyn vuoksi F1 Racingin tilauksen. Miksi tilaisin lehteä jota en koskaan saa vaan joudun soittelemaan perään joka kuukausi?

Voihan perse. Kimi Räikkönen on voittanut F1-maailmanmestaruuden.

Olen surullinen siitä ettei Lewis Hamilton voittanut. Ja iloinen siitä ettei Fernando Alonso voittanut.

Kieltämättä en katsonut tällä kaudella yhtäkään kisaa. Tätä viimeistä yritin kyllä mutta kuva pätki niin pahasti että luovutin.

Räikköisen voiton kunniaksi F1-forum ja jopa MTV3:n sivut tilttasivat. Suomi meni sekaisin?

Minä olen omenapuu...

You Are An Apple Tree

You are quiet and shy at times, but you have lots of charm and appeal. You are quite attractive: your pleasant attitude, flirtatious smile, and adventurous spirit draw people in. Sensitive and loyal in love, you want to love and be loved. You are a faithful and tender partner - who is generous in sharing your many talents. You love children, and you need an affectionate partner.

What's Your Celtic Horoscope?

En taaskaan nukkunut montaa minuuttia ennen töitä. Väittivät taas olevansa aikataulussa mutta totuus oli toinen, ainakin 40 minuuttia myöhässä. Tapasin jopa muutaman kollegan, sellaista ei olekaan aikaisemmin sattunut. Muutakin kivaa oli... Oksennusta koko kadun leveydeltä. Rikottu kaljapullo käytävällä. Yksi humalainen halusi lainata minulle takkiaan etten paleltuisi. Niin, paksu toppatakki päällä minä varmaan näytin kamalan palelevalta eikä ollut edes pakkasasteita.

Aamulla kissa ei antanut minun nukkua vaan halusi välttämättä työntää itsensä peiton ja pussilakanan väliin. Ja istui taas sängylle paskaisella perseellä.

Sain kuin sainkin itselleni Dexterin pimeät unet. Ensin etsin kaikki (kirja)alelaarit ja siinä meni kiitettävästi aikaa. Ja ihan turhaan sillä Dexter oli oman arvonsa tuntien hyllyssä eikä missään korissa hylkiöiden kanssa. Teki mieli menettää hermot kun olin ollut kassajonossa jonkin aikaa ja kassakone lakkasi toimimasta. Piti siis aloittaa jonotus lauantairuuhkassa alusta. Valitsin varmuuden vuoksi pisimmän jonon etten turhaan uhmaisi kohtaloa uudelleen. Kassaneiti toivotti hyvää viikonloppua. Teki mieli sanoa ettei se minulle mitään hupia ja vapaata ole vaan tavallista työviikkoa. Olen luuseri ja siksi töissä joka ikinen viikonloppu.

Tämä päivä ei ollut ollenkaan niin rankka kuin luulin. Kohtalaisen rankka toki mutta ei rankka-rankka. Huomisen jälkeen helpottaa.

Bussissa pari teiniä vilkuili minua pahasti ja kuiskutteli keskenään. On se ihanaa olla erikoisen näköinen. Onneksi ei tarvinnut jäädä katsomaan sitä kuiskuttelua kauemmaksi aikaa kun jäin sopivasti jo seuraavalla pysäkillä pois.

En nukkunut viime yönä ennen töitä kuin muutaman minuutin. Aamulla näin unen jossa tv-lupatarkastaja tuli käymään. Uni tuntui täysin todelta. Tunsin itseni todella tyhmäksi kun avasin tarkastajalle oven ja päästin hänet sisälle asuntoon. Työnsin hänet takaisin ovesta ulos ja suljin oven. Tarkastaja uhkaili minua sakkomaksuilla ja tiputteli lappuja postiluukusta. Sanoin ettei minulla ole televisiota, ja tarkastaja jopa uskoi sen ja perui puheensa. Menin seisomaan kohtaan jossa tarkastaja oli ollut asunnossani ja tajusin ettei hän ollut juuri ja juuri nähnyt televisiotani.

Posti toi tänään yllätyksen. Olen voittanut nettikilpailussa Halo-kirjan.

Lintukin rakastaa Backstreet Boysin biisiä Everybody.

Tabitha täyttää tänään puoli vuotta.

Tässä vielä kuva päivänsankarista tältä päivältä:

Näin toissayönä unen siitä miten Prison Breakin Sara tapettiin. Susan iski Saraa ensin selkään isolla kirveellä ja leikkasi sitten pään pois. Sara oli vielä elossa tuossa vaiheessa. Ihmettelin sitä sillä aiemmin oli sanottu että pää poistettiin kuoleman jälkeen.

Tulee olemaan huutava vääryys jos Michael ei tapa Susania!!1 Kaikki muu on täysin väärin.

On pakko tehdä PB-video Christina Aguileran biisistä Hurt. Päätin sen jo viime keväänä, mutta nyt sarjan tapahtumien takia videosta tuleekin erilainen. Michael muistelee kaikkia juttuja joita Sara joutui hänen takiaan kärsimään.

Tilini poistettiin Youtubesta koska Fox on siivoamassa kaikkia pois. Kaikki ihanat PB-videot on poistettu... Buu. En ole vielä laittanut uudelle tililleni yhtäkään PB-videota.

Viime yön unessa DC:tä haastateltiin omaelämäkertansa kirjoittamisesta. Haastattelun lopuksi DC meni istumaan autoonsa. Minikokoisessa ohjaamossa oli toinenkin mies, jota DC:n oli määrä kyydittää ympäri rataa. Yleensä nuo jutut hoidetaan kylläkin kaksipaikkaisella formulalla.

Sain tiistaina kaupungilla käydessäni kovan pääkivun, joka säteili niskaan ja silmiin. Oli lopulta illalla pakko ottaa särkylääke, mitä vältän yleensä viimeiseen asti. Kipu johtui viimasta ja pipottomuudestani. Pääni ja niskani eivät kestä kylmää yhtään. Pitäisi viimein hankkia Hyvä Ystävä.

Tein sitten blogin Dexteristäkin. Tänään onkin vuorossa erityinen jakso, kun kylmäautomurhaajan henkilöllisyys paljastetaan. Jänskättää.

Luin muuten jokin aika sitten sen tokan Dexter-kirjan, Dearly Devoted Dexter. Oli parempi ja pidempi kuin ensimmäinen. Hauska. Oikein harmittaa ettei sarjassa tulla seuraamaan tuon kirjan juonta. Harmittaa sekin ettei kirjassa käsitelty ollenkaan asiaa joka olisi itseäni eniten kiinnostanut: Se miten Deb suhtautuu totuuteen Dexteristä. Vaikea uskoa että hyväksyisi noin vaan.

Dexterin toinen kausi ei ole oikein jaksanut innostaa, kun tietää ettei se voi olla ollenkaan niin hyvä kuin ensimmäinen. Ei kiinnosta ollenkaan addiktio-juoni eikä tuo uusi hahmo, naispaholainen. Juonipaljastuksiakin menin lukemaan ja jotain huikeita juttuja on kuitenkin tiedossa. Olin ensimmäisen kauden suhteen kyllä onnekas kun olin täysin spoilereista vapaa. Todella harvinaista nykypäivänä.

Paras ilme, tosin ei tänään.

Kävin tänään eläinkaupassa Tabithan puolivuotissynttäreiden kunniaksi. Kaupan myyjä kysyi onko minulla enemmän kuin yksi kissa. En kai minä mikään rohmu ole? Ostin kissalle "muutaman" uuden lelun. Se nyt johtuu vain laiskuudestani: Lelut ovat aina kadoksissa ja en jaksa niitä etsiä. Mitä useampi niitä on sitä harvempi on kateissa? Olin innoissani kun kaupassa oli ihan uutta kissan(pentu)ruokaa. Myyjä pyysi kertomaan kissani mielipiteen siitä. Miksiköhän eläinkaupoissa on kaikista kivoimmat myyjät?

Kisu on hyökkäillyt kumppuuni ahkerasti viime päivinä, käteni ovat ihan naarmuilla. Hermot on mennyt monta kertaa. Rupean kyllä kirkumaan jos joskus joku haava tulehtuu ja joudun antibioottikuurille. Odottelen kauhulla kissan kiima-aikaa, tuo kun on ihan riittävän äänekäs sielu muutenkin. Sherry tosin lupasi tuoda Bradyn käymään niin loppuisi katin huuto. Siitä tosin olisi myöhemmin seurauksena muutama kiva yllätys.

Äidilläni oli lapsena kissat nimeltä Mökö, Söpö ja Töpö. Olivat kuulemma hyvin hiljaisia Tabithaan verrattuna. Minä kutsun Tabithaa useimmiten Nöpönenäksi. Ja ihan liian usein paskapääksi ja pikku paskaksi... Tänään se rikkoi yhden pyykkipojan jyrsiessään. Tappelen koko ajan kissan kanssa kun se haluaa välttämättä hyppiä pyykkitelineen päälle. Tänään kotiin tullessani luulin jo kissan halvaantuneen kun se veteli itseään lattialla pelkkien etujalkojen varassa. Laiskuutta se vain oli.

Äiti toi suuressa viisaudessaan minulle syklaamin. Tarkistin listasta että se on myrkyllinen. Eipä tuo kukka ole Tabithalle ainakaan vielä kelvannut jyrsittäväksi, monta kertaa se on sitä nuuhkinut. Äitikin oli kuullut myytin etteivät kissat mukamas syö myrkyllisiä kasveja. Enpä tuohon usko ja laitan kukan aina yöksi ja lähtiessäni kissalta saavuttamattomiin. Tosin heti ensimmäisenä yönä unohdin.



Olen saanut lusmuilla ihan liikaa viime päivinä. Olen nukkunut ihan liikaa ja ihan liian myöhään, kun siihen on kerrankin ollut mahdollisuus. Unirytmini on ihan persiillään ja se tulee kostautumaan. Huomenna saan vielä laiskotella, sitten alkaa työputki. Jostain kumman syystä erityisesti lauantai tulee olemaan hirvittävän raskas päivä.

Anttilassa on näköjään myynnissä Dexterin pimeät unet-kirja hintaan 5 euroa. Vieläköhän niitä on yhtään jäljellä lauantaina?

En ole polkannut noin viiteen vuoteen. Ahdistaa. Olen päivitellyt vain Pako-blogiani. Prison Breakin kolmannella kaudella tapahtui niin kamala asia että tuli itkettyä ja melkein oksennettuakin. En turhaan toivonut että PB olisi loppunut toiseen kauteen. Nyt on varmistettu sekin ettei PB:llä voi koskaan olla onnellista loppua.

Asiaan liittyen joku oli löytänyt sopivan keskustelunpätkän vanhasta jaksosta.

1.13 -- End of the Tunnel

Michael: You ever think, in another life...
Sara: I won't be that woman, Michael.
Michael: I wasn't asking you to be. But it is something to wonder about. What if? [pause]
Michael: Anyway, just wanted to make sure it was said.
Sara: Why do I feel like you're saying goodbye to me?
Michael: I don't know. I guess in a place like this, you never know which day is gonna be your last.

Halloween-bileet on tiedossa 3.11. Tänään oltiin Sherryn kanssa ostamassa karmivia koristeita. Alunperin meinasin pukeutua vampyyriksi mutta luovuin siitä ajatuksesta.

Kisulle (ja minulle) olisi tämmöinen marsu kyllä unelma.

Kissakuvia. Mahdottoman mielenkiintoista. Tabitha täyttää ylihuomenna puoli vuotta.